21.1.2010

21.01.2010

Vuosi on jo vaihtunut ja ATT:n agilitytreenit alkaneet. Uutena vuotena ulkona pelkäsi ilotulitusta, mutta sisällä ja autossa ihan ok. Mutta jos tänä vuonna hankkisi sen cd-levyn jolla on mahdollista totuttaa.



Tänään oli kolmannet treenit.


Meillä on todella ihana kouluttaja, joka yrittää miettiä miten aina kunkin kohdalla kannattaa opettaa tietyt tekniikat. On valmis auttamaan, jos on ongelmia.


Ekalla kerralla harjoiteltiin miten koiralle kerrotaan jo etukäteen, että esim. hypyn jälkeen suunta vaihtuu. siis oikeastaan koiraa käännetään jo ennen hyppyä. Vaikea selittää mitä tarkoittaa.


Toisella kerralla harjoiteltiin samoja kuin ekalla kerrallakin sekä nyt mukana oli myös pussi sekä pöytä harjoitus.

Tänään treenattiin rengasta, pussia ja puomia. Ihanaa kun saa kunnon koulutusta ja opetetaan tekniikkaa.


Saatiin myös pussiin kouluttajalta hyvää ohjeistusta, kun Wilma ei meinannut ensin sitä mennä. Mutta tänään meni muutaman kerran ihan itse koko pussin läpi. Ja mä en ehtinyt edes sinne päähän sitä vastaan.

Otin tänään itsenäisenä harjoituksena kun oli tilaa, niin pöydän harjoittelua. Wilma pysyi paikallaan, kun käskin ja vein namin pöydälle ja lähti vasta käskyn saatuaan. Olin todella ylpeä. Myöskin Wilma on aika hyvin tajunnut kiertää hypyn taakse. Tehtiin yhdellä hypyllä kahdeksikkoa tänään lämmittelynä. Wilma on hallilla välillä todella kuulolla ja seuraa mitä ohjataan. Tänään oli jonkin verran lopuksi levottomuutta.
On se hienoa kun treenihalli ei kylmene kovin paljoa, vaikka ulkona olikin 10-13 pakkasta, niin hallissa vissiin joku 4-5 pakkasta.
Koirien haukkuminen on taas pahentunut ja täytyy yrittää löytää uusi keino sen vähentämiseen. Mutta se on pohdinnan alla. Ilmeisesti jonkin verran Wilma on meitä läheisimpiä ihmisiä kohtaa suojelunhaluinen tai jotain.
Hallissa haukkui tänäänkin muille koirille, jotka suorittivat radan pätkää, paitsi sitten kun oli keskittyneenä omiin touhuihinsa.
Täytyy ruveta kasvattamaan Wilman keskittymiskyvyn pituutta.
Nyt nukkuu onnellisena isännän jaloissa väsyneenä.
Jossain olisi kiva aloittaa harrastamaan ihan TOKOa. Mutta missä niin se on toinen asia. Ja muutenkin jossain missä saisi apua niihin asioihin joissa on ongelmaa.
Esim. tuo ulkona haukkuminen. Haluan sen hallintaan.
Täytyy saada Wilman haukkuminen oikeasti hallintaan, jos jossain vaiheessa haluaisin sen toisen koiran.
Olisi niin kivaa saada jossain vaiheessa Wilmalle kaveri ja toinen harrastuskoira.
Wilman paras kaveri Kapu on ollut meillä nyt muutamia kertoja hoidossa, kun heillä ongelmana yksin ollessaan haukkuminen. Onneksi Kapu on ollut ihan tyytyväinen ollessaan meillä hoidossa. Wilma vaan yrittää omia kaikki luut ja lelut.