11.1.2011

10.01.2011 Agia, tokoa sekä muuta aktivointia

Viikonloppuna oltiin treenaamassa oikein urakalla.. 

Perjantaina päätettiin Anun kanssa mennä treenaamaan keppejä hallille illalla myöhään sekä jälleen opeteltiin Janitan ja Jaakon tekniikkaoppeja dvd:ltä. 
Kujakepit oli aika kapeana ja muuten meni ihan ok, mutta Wilma toisesta suunnasta tullessa tuli joka kerta kesken keppien pois. No ilmeisesti oli jotenkin joku keppi laitettu erilailla, koska Wilma reagoi näihin. Kujilla kuitnekin treenaaminen on ollut todella nopeaa ja kepit ovat itsenäiset. 
Asia jota kuitenkin mietittiin, että pitää vaan malttaa lähettää kepeille, koska koirille on opetettu kepit mahdollisimman itsenäiseksi ja sitä täytyy tietenkin edelleen jatkaa ja palkata siitä. 
Wilman kanssa seuraavaksi otetaan vähän leveämmällä kujalla keppien lähestyminen, eli treenataan sitä oikeaa väli ja eri suunnista lähestymistä. Siis pitää opetella myös ne avokulmat kepeille sekä ns. keppien väärältä puolelta lähestyminen. 

Lauantaina Wilma pääsi treenaamaan toisen kartturinsa kanssa, jossa harjoiteltiin keinua, puomia sekä ihan perusohjausta sekä muutamia kertoja kujilla, vähän leveämpänä kuin perjantaina, jotta ei olisi samaa ongelmaa kuin pe. 
Kaikki meni todella hienosti. Kun kokeiltiin itsenäisesti keinua, niin se vähän jännitti. 

Sunnuntaina mun piti vain treenata Wilman kanssa hallilla tokoa ja sen jälkeen seurata Anun ja Minnan koulutusta. No tehtiin hiukan tokoa mm. tuoksetuloa, paikkamakuuta ihan lyhyesti. Sitten tuli naapurikentälle lähes jatkuvasti haukkuva koira, joten mun oli pakko ottaa lopuksi hiukan hyppyjä ja putkia. Jotta saatiin treenit loppumaan hyvään mieleen molemmilla ja päättymään siihen, kun mä päätin.

Kun Anun ja Minnan treenit loppuivat kokeilin Kapun kanssa treenaamista.
Kapua oli hauska ohjata ja siinä on ainakin intoa ja halua tehdä kaikkea kivaa yhdessä. Hienoa kokeilla koiraa, joka oikeasti toimii, jos ohjaa itse oikein. 
Wilman kanssa on ihan erilaista treenata. Wilman kanssa aina ei ole siitä kiinni mitä itse tekee. Joskus on paljon kiinni siitä mitä itse tekee. 

Tänään oltiin Koirakoulu Oivalluksessa peli- ja puuhatunnilla katsomassa Minnan ja Ronjan kanssa millainen se on. Aivan mahtava juttu molempien kanssa.
Molemmat koirat kun kaipaavat aivotoimintaa ihan kunnolla, niin kyllä tykkäsivät. 
Hienosti ratkoivat ja tuli itsellekin sellainen olo, että tänne tullaan uudestaan, koska koiralla oli kivaa ratkoessaan pelejä.


Mennään varmasti uudestaan vielä joskus, jos vaan sopii meidän aikatauluun.

Minnalle erittäin iso kiitos, että pyysit meitä mukaasi. Wilmalla oli kivaa ja oli ihanaa nähdä koira toiminnan tarmoisena.
Mennään jossain vaiheessa uudestaankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti