04.06.2010

Eilen oltiin agilityssa ja meni todella hyvin.

Wilma toimii edelleen todella upeasti. Olen tainnut saada Wilman innostumaan toimimisesta yhdessä.
Seleniuksen Tiina auttoi meitä ottamaan kujakeppejä verkoilla. Wilmalla ei nyt ollut samaa vauhtia kuin viime sunnuntaina, mutta tärkeintä on, että se oppii keppejä menemään itsenäisesti ja hyvin.
Meillä oli eilen sijaiskouluttaja Anne Salo.
Sitten otettiin rataa, joka oli juuri kiva, ja siinä oli sellaisia juttuja joita me jo osataan. Saimme kehua siitä, miten hyvin koira osaa takaakierron, jonka Wilma on osannut jo aika kauan, kun käytän sitä alkulämmittelyssä ja Wilman innon sytyttämiseen. Se on sellainen juttu, joka saa Wilmassa innon päälle, koska se osaa sen ja vahvistaa sitä hyvää energiaa.


Koska pyysin, että Anu ja Kapu tulee johonkin lähelle lähtöä siksi aikaa, että me mennään treenirataa ja varsinkin lähtöjä, jotta me voidaan harjoitella sitä alussa odottamista ja paikallaan pysymistä.


Radalla oli ensin kolme hyppyä siten, että menttin viistosti oikealle, kolmannen hypyn jälkeen piti kääntyä jyrkästi ja mennä vasemmalle sekä heti hypyn jälkeen taas oikealle ja putkeen, putkesta taas hypättiin vasemmalle, jonka jälkeen oli hyppy takaakierrolla ja sitten siitä suoraan vielä yksi hyppy ja rata oli valmis.


Wilmalla oli hyvä vire päällä ja taas tykkäsi mennä. Joka kerta pysyy vapaanakin aina vaan paremmin hallinnassa.


En tiedä vetoanko jo liikaa Wilman suhteen siihen, että syksyllä Wilman kimppuun hyökkäsi bokseri selän takaa, sen jälkeen jonkin aikaa on ollut vaikeuksia pysyä paikallaan, kun emäntä tai isäntä liikkuu kauemmaksi, siis ulkona. Jos Anu ja Kapu on paikalla Wilma pysyy paremmin paikallaan vaikka mä menenkin kauemmaksi.


Onneksi Anu on ystävällisesti suostunut auttamaan mua Wilman koulutuksen onnistumisessa. Siis on valmis olemaan Kapun kanssa esim. juuri agilityssa paikalla meidän treenausvuorolla, jotta Wilmalla on mahdollisimman usein turvallinen olo.


Kuten keskiviiikon tottistreeneissä, Wilma pysyi paremmin paikoillaan, siellä puolella missä oli Anu ja Kapu lähellä. Ihan hyvä näin. Jos tällä tavalla saadaan useammin onnistuneita treenejä ja Wilmalle turvallisempi olo. Kapu taitaa olla Wilman terapia-koira.


Puolestaan Wilma on esim. opettanut Kapulle autossa oloa sekä liikkuessa, että kun jäävät autoon odottamaan. Molemmat auttaa toisiaan erilaisissa tilanteissa.


Mun bordercollie-kuume on noussut todella korkeaksi, mutta vielä ei ole mahdollista ottaa toista koiraa. Ensin haluan vielä paremmin saada WIlman koulutetuksi.


ISO KIITOS ANULLE TUESTA JA KANNUSTUKSESTA WILMAN KOULUTUKSESSA!


MINNALLE JA EIJALLE KIITOS, ETTÄ MYÖS TEILTÄ SAA UUSIA NÄKÖKULMIA ERI ASIOIHIN. ON IHANAA KUN ON YSTÄVIÄ, JOIDEN PUOLEEN VOI KÄÄNTYÄ KUN EI ITSE TIEDÄ MITÄ TEHDÄ.