30.7.2010

29.07.2010 Aksaa ja siedätystä

Ollaan nyt muutamia kertoja Wilman kanssa päästy vähän pidemmille lenkeille.
Bussit ja rekat kovaa ajaen ja liian läheltä pelottaa, mutta ihan ok, jos menee hiljempaa vaikka läheltä, mutta niin, että ehtii huomaamaan sen ajoissa ja seuraamaan sen rauhassa.
Edellispäivänä käveltiin pitkästä aikaa kotoa Naantalin keskustaan isäntää vastaan illalla. Wilmalle paras palkka lenkistä on isäntä ja auto vastassa lopussa.
Aika haasteellista se kävely välillä on. Suojaisissa paikoissa kävelee ihan hyvin, mutta avonaisemmilla paikoilla Wilma tarkkailee enemmän.
Eilen oltiin Anun, Kapun ja Leevin kanssa lenkkeilemässä illalla.
Muutamaan otteeseen tuli vähän vaikeita hetkiä, mutta saatiin onneksi kävelemään.

Tänään oltiin hallilla treenaamassa. Kun lähdettiin lenkille, niin Wilma meinas tehdä kokonaan stopin kävelemiseen. Nostin koiran kainaloon ja mentiin vähän matkaa eteenpäin ja taas kävelykin onnistui hiukan paremmin. Kerran sen jälkeen tuli rekka, mutta sen jälkeen lähti helpommin itse liikkeelle.

Kun menin halliin kokeilemaan innostuuko ollenkaan, niin vaikutti ensin että ei, mutta sitten otettiin, että Kapu treenasi siinä ja Wilma katseli, joten meni paremmin.
Saatiin Wilma pitkästä aikaa innostumaan ja mentiinkin kaikki mitä oli suunniteltu treeniksi. Mentiin sellaista rataa, jossa päästiin juoksemaan. Ensin oli hyppy-hyppy-pussi-mutkaputki-hyppy-rengas-hyppy. Kaikki esteet meni hienosti ja osasi hienosti hakea; pussia, rengasta ja putkea. Olin todella tyytyväinen Wilman suoritukseen ja siihen, että innostui.
Sitten, koska motivaatiota löytyi niin otimme kujakeppejä muiden esteiden kanssa hyppy-kepit-mutkaputki-kepit-hyppy.
Wilma osasi hienosti hakea kepin alun ja pääsääntöisesti yritti suunnata oikeaan väliin. Hienoa joka tapauksessa. Syksyllä pystymme ottamaan kujakepit osana rataa.

Wilmalla oli rankka päivä, kun vielä käytiin matkalla pikahuollossa isännänpyynnöstä päivällä, niin olimme sitten VW-Centerin pihassa istuskelemassa maassa koirien kanssa ja odottelimme saavamme auton takaisin.
Nyt Wilma oli vähän epävarma, mutta heti kun auto tuli takaisin näkyviin, niin Wilma lähti autoa kohti ja autoon sisälle samantien.

Parkkipaikalta tulimme kotiin takakautta, josta on tullut ilmeisesti Wilmalle vastenmielinen, kun tullaan parkkipaikan suunnasta. Siinä ainakin on muutamana päivänä yrittänyt tehdä täysstopin. Pissahätää ei tietenkään yleensä voi olla jos on kiire kotiin takaisin.

Illalla kun tultiin kotiin, niin kun malttoi sisälle rauhoittua, niin sammui melkein heti sängylle ottamaan pienet unet.

Hienosti Wilma jää yksin kotiin namikupin avulla. Illalla isäntä oli tullut töistä kotiin, niin sitten oli pitänyt alkaa syömään luuta.

Tänään päästiin kahden koiran ohi hiljaa. Mikä on todella hienoa Wilmalta..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti