Tänään oltiin kisaamassa Wirmo-Openissa vielä kaksi starttilähtöä.
Molemmilla radoilla tehtiin nollatulokset, joka on meille todella hieno juttu.
Seleniuksen Tiina oli siellä omien koulutettavien kanssa, ja siinä samalla auttoi mua ja Anuakin kisaamisen suhteen, antoi vinkkejä ja kannusti. Sekä kuvasi ratoja. Nämä neljä rataa siis varmaan tulevat jossain vaiheessa nähtäväksi.
Mulle kuitenkin tärkeintä oli, että Wilma teki koko viikonlopun töitä. Oli ihan ihmeen hienolla vireellä molempina päivinä. Odotan innolla neidin jatkossa lisää innostamista.
Täytyy miettiä pitäisikö yrittää palkata Wilmaa takaa-ajoleikillä joskus kokeeksi, kun on saanut lelunsa. Kun tuntuu nauttivan sellaisesta. Olisiko se sellainen leikki josta palkkautuu. Täytyy kysyä jos Miia tulisi joskus katsomaan mistä tuo koira oikeasti palkkautuu.
Mutta tämän päivän radoista, vaikka ensimmäisestä:
Wilma karkasi lähdöstä ja siitä syystä meni muutama sekunti ennenkuin tajusin mitä pitäisi tehdä, onneksi tajusin sitten lähteä liikkeelle. Ja meni sitten kuitenkin kaikki ihan oikein..
Wilma kuunteli ohjausta ja seurasi upeasti. Olin todella tyytyväinen rataan, jos olisin heti lähtenyt liikkeelle kun Wilma varasti olisimme sijoittuneet vissiin paremmin.
Rata oli juuri sopivan haasteellinen, ensin oli kaksi hyppyä, jonka jälkeen oli tiukka käännös putkelle, josta mentiin viistosti oikealle hypylle, hyppy hypättiin tulosuunnasta ja jatkettiin takaisin suoraan samaan suuntaiselle toiselle hypylle takaisinpäin (vaikea selittää), hypyn jälkeen mentiin loivasti mutkalle putkelle, josta mentiin suoraan hypylle ja takaisin putkelle, josta mentiin suoraan kaksi hyppyä ja oltiin maalissa. Olin todella tyytyväinen Wilman toimintaan ja ohjauksen seuraamiseen radalla.
Anu ja Kapu voittivat ekan radan ja koska Anu lähti töihin ennen palkintojen jakoa, niin kävin Kapun kanssa noutamassa palkinnon.
Toisella radalla oli hauskaa.. Vaikka Wilma varastikin, niin silti saatiin todella hieno rata ja virheettömästi. On todella hienoa nähdä treenien tulos, vaikka välillä treeneissä onkin vaikea saada Wilmaa toimimaan.
Rata oli hauska soikea/pyöreä, Oli kaksi hyppyä aika suoraan, joista mentiin oikealle mutkaputkelle, josta mentiin neljälle loivalla kaarella olevalle hypylle, jos mentiin taas mutkaputkelle, jonka jälkeen vielä kaksi hyppyä. Oli taas todella upea rata työskentelyä Wilmalla.
Ei voi muuta kuin olla todella tyytyväinen Wilman työskentelyyn. Tulokset -sivulle tulee jossain vaiheessa tarkemmat tiedot tuloksista, kunhan ne ensin julkaistaan kisojen sivuilla.
Ekalla radalla sijoituttiin viidenneksi ja toisella radalla toiseksi.
Tiina ehdotti, kokeiltavaksi Wilman innon nostamiseksi, että Wilma näkee mut rataan tutustumisessa aidan takana ja tulee minulle vasta kun mennään radalle. Täytyy katsoa miten sen saa onnistumaan treeneissä. Mutta ainakin välillä tullaan käyttämään sitä, mutta kyllä mielestäni pitää tehdä myös vanhaan malliin, että koira on autossa, josta haen sen hetken aikaa ennenkuin menen treenaamaan, jotta ehtii hiukan katsomaan kun muut treenaa jolloin yleensä itsekin haluaa kentälle.
Tämä on minun, bordercollie Windyn ja kääpiösnautseri Wilman blogi.. Meidän elämästä treeneistä ym. Mitä kaikkea keksitäänkään..
13.6.2010
12.6.2010
12.06.2010
Wilma on ollut todella väsynyt eikä lenkkeily ole kiinnostanut. Wilma on muutaman kerran lenkillä lopettanut kävelemisen eteenpäin, vain takaisin kotiin/autolle. Voisi olla jotain valeraskautta ym., koska ei halua kävelylenkkejä kuumalla, mutta työskentelee tottiksessa ja agilityssa todella upeasti. Myöskin muille haukkuminen ja muriseminen on lisääntynyt.
Keskiviikkona oli tottelevaisuustreenit Kupittaalla. Hanna oli kouluttamassa.
Katsottiin ensin, että mitä Hanna meidän päänmenoksi oikein suunnittelee, kun laittoi neliöiden kulmamerkit maahan.
Päänmenoksi oli suunniteltu seuraamista, jossa kulmat käännyttiin oikealle. Meni todella hyvin. Vaikka ei olla kovinkaan paljoa seuraamista viime aikoina treenattu. Välillä vain jäi vähän turhan taakse, mutta meidän treenaamisessa tällä hetkellä tärkeintä on se yhdessä tekeminen.
Vaikka treenataankin, niin toko-kokeeseen mennään jos sinne pisteeseen asti päästään.
Sitten otettiin luoksetuloa.
Ensin silleen, että ei kutsutakaan luokse vaan palataankin palkkaamaan koira paikalleen. Ja sitten käveltiin uudestaan kauemmas ja tällä kertaa sitten kutsuttiin. Wilma tulee todella hienosti luokse ja vaikka suoraan sivulle, jos annan käskyn sivulle. Usein jo menee todella hienosti sivu -käskyllä juuri oikeaan paikkaan.
Tämän jälkeen otettiin paikallamakuuta. Wilmalla meni todella todella upeasti.
Ei ole koskaan aikaisemmin näin hienosti ollut paikallamakuussa ja näin pitkää aikaa. Oli varmaan ainakin minuutin, en itse asiassa tiedä kuinka kauan, mutta aika kauan. Ja tottakai kävin välillä palkkaamassa ja loppujen lopuksi aika usein.
Jonka jälkeen otettiin vuorostaan taas seuraamista neliössä, joka mentiin vuorostaan taas vasemmalle kääntyen, joka kulmasta. Meillä meni aika hyvin siihen nähden, ettei pahemmin olla treenattu vasemmalle kääntymistä seuraamisen yhteydessä.
Tämän jälkeen otettiin vielä uudelleen luoksetuloa, joka meni jälleen todella hyvin.
Sitten otettiin vielä seuraamista ihan sai mennä neliötä hyödyntäen tai ei, mutta toiveena Hanna ehdotti, että otetaan seuraamista, jossa tehdään täyskäännöksiä.
Tämän jälkeen sitten lopeteltiin.
Torstaina aamulla lähdettiin Wilman kanssa viemään Kapua nypittäväksi, kun Anu oli sotkenut aikataulut ja olikin töissä. No vietiin Kapu kasvattajalleen Kirsille nypittäväksi ja lähdin sitten Wilman kanssa viettämään aikaa Uuteenkaupunkiin siksi aikaa.
Käytiin katsomassa lemmikkitarvikekaupassa, josta lähdettiin joen rantaan istuskelemaan ja nauttimaan kauniista säästä,
Sitten laitoin Wilman hetkeksi aikaa autoon suojaan auringolta. Ja itse istuskelin autossa kanssa hetken poissa auringosta.
Sitten menin puistoon ja opeteltiin Wilman kanssa käskyjä vasemmalle, oikealle ja eteen namialustojen avulla.
Wilma on todella nopea oppinen, täytyy ruveta taas joku päivä tekemään sitä. Täytyy vaan melkein ottaa ulkona, että saa tarpeeksi välimatkaa ja tilaa sekä haasteellisuutta.
Sitten kun oltiin oltu vähän treenaamassa olikin Kirsi sillä aikaa soittanut, ja Kapu olisi hetken päästä valmis.
Jäin tietenkin jumiin suustani Kirsin kanssa ja mietittiin monia asioita.
Sitten lähdettiin kohti Naantalia ja Turkua, pikaisesti kävin kotona, jonka jälkeen alettiin suuntaamaan agilitytreeneihin. Kapu oli aivan ihana javirtaa täynnä kun pääsi eroon turkistaan.
Agilitytreeneissä otettiin ensimmäiseksi kontaktia puomilla. Marja sanoi, että Wilma osaa jo kontaktin suorittamisen idean, mutta suositteli vielä jonkin aikaa käyttämään hihnaa ja apuohjaajaa, että tulee mahdollisimman paljon onnistuneita suorituksia, koska Wilma on nopea oppimaan, ettei opi vahingossakaan tässä vaiheessa mitään väärää tapaa.
Seuraavaksi otettiin radanpätkää, mutta ensin kokeilimme Wilman kanssa osaammeko takaaleikkausta, rata aloitettiin taas muurin takaa, sitten mutkaputkelle, koska emme mene vielä kontakteja osana rataa, josta mentiin hypyille, joka ensin hypättiin eteenpäin ja piti kiertää viereinen hyppy takaa, josta mentiin seuraavalle, hypylle, koska meillä ei torstaina ollut Wilmalle mitään kovin hyvää intoa opetella uutta tekniikkaa, mentiin rata valsseilla. Pari hyppyä vielä ja sitten putkeen, putken jälkeen pari hyppyä ja rengas. Onnistuin kaksi-kolmekertaa heittämään lelun renkaan reunaan enkä onnistunut heittämään renkaan läpi vaikka sitä yritin.
Mutta muuten olin todella tyytyväinen Wilman työskentelyyn. Nyt meni jo renkaan hienosti ihan vain kädellä ohjaamalla ja heitin lelun sittenkun rengas oli suoritettu.
Tänään oltiin Wirmo-Openissa, joka on kiva agilitytapahtuma, jossa oli epävirallisia agilitykisoja kolmessa luokassa. Startit, joissa oli vain putkia ja hyppyjä, joka oli tarkoitettu koirakoille, jotka eivät vielä osaa esteitä osallistuakseen mölleihin; koirakoille, jonka ohjaajalla ei ole hyvää radanlukutaitoa ym. vastaaville.
Möllit ihan normi periaatteilla sekä kisaavat, mutta tapahtumassa ei voinut osallistua kuin yhteen luokkaan saman koiran kanssa.
Starttien ja möllien radat oli sellaisella ihanan kunnolla aidatulla kentällä.Wilma ainakin selkeästi tunsi siellä olonsa turvalliseksi.
Tapahtuma oli kiva ja kisaradat kivoja, eka aika kiva ja helppo, toisessa oli sitten vähän lisätty vaikeutta, mutta silti kiva rata.
Meillä meni ihmeellisen hyvin, vaikkei päästy yhtään innostamaan esteisiin ennen rataa.
Mutta kun mentiin radalle Wilma oli ihan valmis tekemään yhteistyötä. Ratameni niin hienosti, että olimme toisena sillä radalla, vain hiemanhitaampia kuin Anu ja Kapu, jotka voittivat sen radan.
Eli otettiin MINI STARTEISSA ATT:lle kaksoisvoitto.
Toisella radalla me oltiin Wilman kanssa kolmannella sijalla.
Todella tyytyväinen olen Wilman tämän päiväiseen työskentelyyn.
Toivottavasti huomenna menee yhtä hyvin kisoissa.
Keskiviikkona oli tottelevaisuustreenit Kupittaalla. Hanna oli kouluttamassa.
Katsottiin ensin, että mitä Hanna meidän päänmenoksi oikein suunnittelee, kun laittoi neliöiden kulmamerkit maahan.
Päänmenoksi oli suunniteltu seuraamista, jossa kulmat käännyttiin oikealle. Meni todella hyvin. Vaikka ei olla kovinkaan paljoa seuraamista viime aikoina treenattu. Välillä vain jäi vähän turhan taakse, mutta meidän treenaamisessa tällä hetkellä tärkeintä on se yhdessä tekeminen.
Vaikka treenataankin, niin toko-kokeeseen mennään jos sinne pisteeseen asti päästään.
Sitten otettiin luoksetuloa.
Ensin silleen, että ei kutsutakaan luokse vaan palataankin palkkaamaan koira paikalleen. Ja sitten käveltiin uudestaan kauemmas ja tällä kertaa sitten kutsuttiin. Wilma tulee todella hienosti luokse ja vaikka suoraan sivulle, jos annan käskyn sivulle. Usein jo menee todella hienosti sivu -käskyllä juuri oikeaan paikkaan.
Tämän jälkeen otettiin paikallamakuuta. Wilmalla meni todella todella upeasti.
Ei ole koskaan aikaisemmin näin hienosti ollut paikallamakuussa ja näin pitkää aikaa. Oli varmaan ainakin minuutin, en itse asiassa tiedä kuinka kauan, mutta aika kauan. Ja tottakai kävin välillä palkkaamassa ja loppujen lopuksi aika usein.
Jonka jälkeen otettiin vuorostaan taas seuraamista neliössä, joka mentiin vuorostaan taas vasemmalle kääntyen, joka kulmasta. Meillä meni aika hyvin siihen nähden, ettei pahemmin olla treenattu vasemmalle kääntymistä seuraamisen yhteydessä.
Tämän jälkeen otettiin vielä uudelleen luoksetuloa, joka meni jälleen todella hyvin.
Sitten otettiin vielä seuraamista ihan sai mennä neliötä hyödyntäen tai ei, mutta toiveena Hanna ehdotti, että otetaan seuraamista, jossa tehdään täyskäännöksiä.
Tämän jälkeen sitten lopeteltiin.
Torstaina aamulla lähdettiin Wilman kanssa viemään Kapua nypittäväksi, kun Anu oli sotkenut aikataulut ja olikin töissä. No vietiin Kapu kasvattajalleen Kirsille nypittäväksi ja lähdin sitten Wilman kanssa viettämään aikaa Uuteenkaupunkiin siksi aikaa.
Käytiin katsomassa lemmikkitarvikekaupassa, josta lähdettiin joen rantaan istuskelemaan ja nauttimaan kauniista säästä,
Sitten laitoin Wilman hetkeksi aikaa autoon suojaan auringolta. Ja itse istuskelin autossa kanssa hetken poissa auringosta.
Sitten menin puistoon ja opeteltiin Wilman kanssa käskyjä vasemmalle, oikealle ja eteen namialustojen avulla.
Wilma on todella nopea oppinen, täytyy ruveta taas joku päivä tekemään sitä. Täytyy vaan melkein ottaa ulkona, että saa tarpeeksi välimatkaa ja tilaa sekä haasteellisuutta.
Sitten kun oltiin oltu vähän treenaamassa olikin Kirsi sillä aikaa soittanut, ja Kapu olisi hetken päästä valmis.
Jäin tietenkin jumiin suustani Kirsin kanssa ja mietittiin monia asioita.
Sitten lähdettiin kohti Naantalia ja Turkua, pikaisesti kävin kotona, jonka jälkeen alettiin suuntaamaan agilitytreeneihin. Kapu oli aivan ihana javirtaa täynnä kun pääsi eroon turkistaan.
Agilitytreeneissä otettiin ensimmäiseksi kontaktia puomilla. Marja sanoi, että Wilma osaa jo kontaktin suorittamisen idean, mutta suositteli vielä jonkin aikaa käyttämään hihnaa ja apuohjaajaa, että tulee mahdollisimman paljon onnistuneita suorituksia, koska Wilma on nopea oppimaan, ettei opi vahingossakaan tässä vaiheessa mitään väärää tapaa.
Seuraavaksi otettiin radanpätkää, mutta ensin kokeilimme Wilman kanssa osaammeko takaaleikkausta, rata aloitettiin taas muurin takaa, sitten mutkaputkelle, koska emme mene vielä kontakteja osana rataa, josta mentiin hypyille, joka ensin hypättiin eteenpäin ja piti kiertää viereinen hyppy takaa, josta mentiin seuraavalle, hypylle, koska meillä ei torstaina ollut Wilmalle mitään kovin hyvää intoa opetella uutta tekniikkaa, mentiin rata valsseilla. Pari hyppyä vielä ja sitten putkeen, putken jälkeen pari hyppyä ja rengas. Onnistuin kaksi-kolmekertaa heittämään lelun renkaan reunaan enkä onnistunut heittämään renkaan läpi vaikka sitä yritin.
Mutta muuten olin todella tyytyväinen Wilman työskentelyyn. Nyt meni jo renkaan hienosti ihan vain kädellä ohjaamalla ja heitin lelun sittenkun rengas oli suoritettu.
Tänään oltiin Wirmo-Openissa, joka on kiva agilitytapahtuma, jossa oli epävirallisia agilitykisoja kolmessa luokassa. Startit, joissa oli vain putkia ja hyppyjä, joka oli tarkoitettu koirakoille, jotka eivät vielä osaa esteitä osallistuakseen mölleihin; koirakoille, jonka ohjaajalla ei ole hyvää radanlukutaitoa ym. vastaaville.
Möllit ihan normi periaatteilla sekä kisaavat, mutta tapahtumassa ei voinut osallistua kuin yhteen luokkaan saman koiran kanssa.
Starttien ja möllien radat oli sellaisella ihanan kunnolla aidatulla kentällä.Wilma ainakin selkeästi tunsi siellä olonsa turvalliseksi.
Tapahtuma oli kiva ja kisaradat kivoja, eka aika kiva ja helppo, toisessa oli sitten vähän lisätty vaikeutta, mutta silti kiva rata.
Meillä meni ihmeellisen hyvin, vaikkei päästy yhtään innostamaan esteisiin ennen rataa.
Mutta kun mentiin radalle Wilma oli ihan valmis tekemään yhteistyötä. Ratameni niin hienosti, että olimme toisena sillä radalla, vain hiemanhitaampia kuin Anu ja Kapu, jotka voittivat sen radan.
Eli otettiin MINI STARTEISSA ATT:lle kaksoisvoitto.
Toisella radalla me oltiin Wilman kanssa kolmannella sijalla.
Todella tyytyväinen olen Wilman tämän päiväiseen työskentelyyn.
Toivottavasti huomenna menee yhtä hyvin kisoissa.
5.6.2010
05.06.2010
Oltiin tänään illalla Anun ja Kapun kanssa treenaamassa itsenäisesti.
Otettiin sellaisia joissa meillä 3 hyppyä kahdessa jonossa ja päässä mutka putki.
Otettiin kahdella eri tavalla rataa.
Ensin meni Anu ja Kapu ja sitten mentiin me Wilman kanssa. Molemmilla koirilla oli hauskaa.
Ei mullakaan niin kovin hyvin alkuun mennyt. Mutta kun sain Wilman putkeen ja unohdin mihin oltiin menossa niin sitten sovellettiin ja mentiinkin 3 hyppyä suoraan.
Suorissa hypyissä irtosi hyvin ja meni lujaa. Varsinkin jos heitin lelun toiseksi viimeiseltä hypyltä viimeisen hypyn yli. Lähti koira vielä lujempaa juoksemaan hypylle ja lelun perään.
Sitten juoksivat Kapun kanssa yhdessä pitkin kenttää. Putkeen sekä hyppyjä.
Wilman motivaation nostattaminen on aika vaikeaa. Ollaan yritetty Anun kanssa keksiä mikä olisi sille sellainen ihan mahtava palkka agissa.
Wilma tekee sitä, että menee lelun saatuaan menee putkeen ja meinaa jättää lelun sinne.
Anun kanssa jutellessamme mietittiin, että Wilmalle hyvä lelu olisi sellainen karvainen lelu minkä perään se saisi palkaksi juosta. Anu sanoi voivansa olla koekaniinina, jos testataan innostuuko Wilma sellaisesta.
Täytyy vain hankkia narua, johon kiinnittää lelun.
Kun lähdettiin jäähdyttelylenkille, oli Wilma aluksi kiinni, mutta melkein koko lenkin oli kuitenkin vapaana ja totteli. Kun palattiin kävelemästä, käveltiin hallin pihan poikki autolle, niin Wilma päätti, että vielä mentäisiin treenaamaan.
Jee saamme hallin avaimen keskiviikkona, joten päästään tästä lähtien tarpeen vaatiessa sisälle treenaamaan. Varsinkin kun ajattelin opettaa Wilmalle kepit verkkokepeillä ja ne kepit ovat hallissa sisällä aina. Joten nyt päästään halliin treenaamaan nilläkin.
Otettiin sellaisia joissa meillä 3 hyppyä kahdessa jonossa ja päässä mutka putki.
Otettiin kahdella eri tavalla rataa.
Ensin meni Anu ja Kapu ja sitten mentiin me Wilman kanssa. Molemmilla koirilla oli hauskaa.
Ei mullakaan niin kovin hyvin alkuun mennyt. Mutta kun sain Wilman putkeen ja unohdin mihin oltiin menossa niin sitten sovellettiin ja mentiinkin 3 hyppyä suoraan.
Suorissa hypyissä irtosi hyvin ja meni lujaa. Varsinkin jos heitin lelun toiseksi viimeiseltä hypyltä viimeisen hypyn yli. Lähti koira vielä lujempaa juoksemaan hypylle ja lelun perään.
Sitten juoksivat Kapun kanssa yhdessä pitkin kenttää. Putkeen sekä hyppyjä.
Wilman motivaation nostattaminen on aika vaikeaa. Ollaan yritetty Anun kanssa keksiä mikä olisi sille sellainen ihan mahtava palkka agissa.
Wilma tekee sitä, että menee lelun saatuaan menee putkeen ja meinaa jättää lelun sinne.
Anun kanssa jutellessamme mietittiin, että Wilmalle hyvä lelu olisi sellainen karvainen lelu minkä perään se saisi palkaksi juosta. Anu sanoi voivansa olla koekaniinina, jos testataan innostuuko Wilma sellaisesta.
Täytyy vain hankkia narua, johon kiinnittää lelun.
Kun lähdettiin jäähdyttelylenkille, oli Wilma aluksi kiinni, mutta melkein koko lenkin oli kuitenkin vapaana ja totteli. Kun palattiin kävelemästä, käveltiin hallin pihan poikki autolle, niin Wilma päätti, että vielä mentäisiin treenaamaan.
Jee saamme hallin avaimen keskiviikkona, joten päästään tästä lähtien tarpeen vaatiessa sisälle treenaamaan. Varsinkin kun ajattelin opettaa Wilmalle kepit verkkokepeillä ja ne kepit ovat hallissa sisällä aina. Joten nyt päästään halliin treenaamaan nilläkin.
4.6.2010
04.06.2010
Eilen oltiin agilityssa ja meni todella hyvin.
Wilma toimii edelleen todella upeasti. Olen tainnut saada Wilman innostumaan toimimisesta yhdessä.
Seleniuksen Tiina auttoi meitä ottamaan kujakeppejä verkoilla. Wilmalla ei nyt ollut samaa vauhtia kuin viime sunnuntaina, mutta tärkeintä on, että se oppii keppejä menemään itsenäisesti ja hyvin.
Meillä oli eilen sijaiskouluttaja Anne Salo.
Sitten otettiin rataa, joka oli juuri kiva, ja siinä oli sellaisia juttuja joita me jo osataan. Saimme kehua siitä, miten hyvin koira osaa takaakierron, jonka Wilma on osannut jo aika kauan, kun käytän sitä alkulämmittelyssä ja Wilman innon sytyttämiseen. Se on sellainen juttu, joka saa Wilmassa innon päälle, koska se osaa sen ja vahvistaa sitä hyvää energiaa.
Koska pyysin, että Anu ja Kapu tulee johonkin lähelle lähtöä siksi aikaa, että me mennään treenirataa ja varsinkin lähtöjä, jotta me voidaan harjoitella sitä alussa odottamista ja paikallaan pysymistä.
Radalla oli ensin kolme hyppyä siten, että menttin viistosti oikealle, kolmannen hypyn jälkeen piti kääntyä jyrkästi ja mennä vasemmalle sekä heti hypyn jälkeen taas oikealle ja putkeen, putkesta taas hypättiin vasemmalle, jonka jälkeen oli hyppy takaakierrolla ja sitten siitä suoraan vielä yksi hyppy ja rata oli valmis.
Wilmalla oli hyvä vire päällä ja taas tykkäsi mennä. Joka kerta pysyy vapaanakin aina vaan paremmin hallinnassa.
En tiedä vetoanko jo liikaa Wilman suhteen siihen, että syksyllä Wilman kimppuun hyökkäsi bokseri selän takaa, sen jälkeen jonkin aikaa on ollut vaikeuksia pysyä paikallaan, kun emäntä tai isäntä liikkuu kauemmaksi, siis ulkona. Jos Anu ja Kapu on paikalla Wilma pysyy paremmin paikallaan vaikka mä menenkin kauemmaksi.
Onneksi Anu on ystävällisesti suostunut auttamaan mua Wilman koulutuksen onnistumisessa. Siis on valmis olemaan Kapun kanssa esim. juuri agilityssa paikalla meidän treenausvuorolla, jotta Wilmalla on mahdollisimman usein turvallinen olo.
Kuten keskiviiikon tottistreeneissä, Wilma pysyi paremmin paikoillaan, siellä puolella missä oli Anu ja Kapu lähellä. Ihan hyvä näin. Jos tällä tavalla saadaan useammin onnistuneita treenejä ja Wilmalle turvallisempi olo. Kapu taitaa olla Wilman terapia-koira.
Puolestaan Wilma on esim. opettanut Kapulle autossa oloa sekä liikkuessa, että kun jäävät autoon odottamaan. Molemmat auttaa toisiaan erilaisissa tilanteissa.
Mun bordercollie-kuume on noussut todella korkeaksi, mutta vielä ei ole mahdollista ottaa toista koiraa. Ensin haluan vielä paremmin saada WIlman koulutetuksi.
ISO KIITOS ANULLE TUESTA JA KANNUSTUKSESTA WILMAN KOULUTUKSESSA!
MINNALLE JA EIJALLE KIITOS, ETTÄ MYÖS TEILTÄ SAA UUSIA NÄKÖKULMIA ERI ASIOIHIN. ON IHANAA KUN ON YSTÄVIÄ, JOIDEN PUOLEEN VOI KÄÄNTYÄ KUN EI ITSE TIEDÄ MITÄ TEHDÄ.
Wilma toimii edelleen todella upeasti. Olen tainnut saada Wilman innostumaan toimimisesta yhdessä.
Seleniuksen Tiina auttoi meitä ottamaan kujakeppejä verkoilla. Wilmalla ei nyt ollut samaa vauhtia kuin viime sunnuntaina, mutta tärkeintä on, että se oppii keppejä menemään itsenäisesti ja hyvin.
Meillä oli eilen sijaiskouluttaja Anne Salo.
Sitten otettiin rataa, joka oli juuri kiva, ja siinä oli sellaisia juttuja joita me jo osataan. Saimme kehua siitä, miten hyvin koira osaa takaakierron, jonka Wilma on osannut jo aika kauan, kun käytän sitä alkulämmittelyssä ja Wilman innon sytyttämiseen. Se on sellainen juttu, joka saa Wilmassa innon päälle, koska se osaa sen ja vahvistaa sitä hyvää energiaa.
Koska pyysin, että Anu ja Kapu tulee johonkin lähelle lähtöä siksi aikaa, että me mennään treenirataa ja varsinkin lähtöjä, jotta me voidaan harjoitella sitä alussa odottamista ja paikallaan pysymistä.
Radalla oli ensin kolme hyppyä siten, että menttin viistosti oikealle, kolmannen hypyn jälkeen piti kääntyä jyrkästi ja mennä vasemmalle sekä heti hypyn jälkeen taas oikealle ja putkeen, putkesta taas hypättiin vasemmalle, jonka jälkeen oli hyppy takaakierrolla ja sitten siitä suoraan vielä yksi hyppy ja rata oli valmis.
Wilmalla oli hyvä vire päällä ja taas tykkäsi mennä. Joka kerta pysyy vapaanakin aina vaan paremmin hallinnassa.
En tiedä vetoanko jo liikaa Wilman suhteen siihen, että syksyllä Wilman kimppuun hyökkäsi bokseri selän takaa, sen jälkeen jonkin aikaa on ollut vaikeuksia pysyä paikallaan, kun emäntä tai isäntä liikkuu kauemmaksi, siis ulkona. Jos Anu ja Kapu on paikalla Wilma pysyy paremmin paikallaan vaikka mä menenkin kauemmaksi.
Onneksi Anu on ystävällisesti suostunut auttamaan mua Wilman koulutuksen onnistumisessa. Siis on valmis olemaan Kapun kanssa esim. juuri agilityssa paikalla meidän treenausvuorolla, jotta Wilmalla on mahdollisimman usein turvallinen olo.
Kuten keskiviiikon tottistreeneissä, Wilma pysyi paremmin paikoillaan, siellä puolella missä oli Anu ja Kapu lähellä. Ihan hyvä näin. Jos tällä tavalla saadaan useammin onnistuneita treenejä ja Wilmalle turvallisempi olo. Kapu taitaa olla Wilman terapia-koira.
Puolestaan Wilma on esim. opettanut Kapulle autossa oloa sekä liikkuessa, että kun jäävät autoon odottamaan. Molemmat auttaa toisiaan erilaisissa tilanteissa.
Mun bordercollie-kuume on noussut todella korkeaksi, mutta vielä ei ole mahdollista ottaa toista koiraa. Ensin haluan vielä paremmin saada WIlman koulutetuksi.
ISO KIITOS ANULLE TUESTA JA KANNUSTUKSESTA WILMAN KOULUTUKSESSA!
MINNALLE JA EIJALLE KIITOS, ETTÄ MYÖS TEILTÄ SAA UUSIA NÄKÖKULMIA ERI ASIOIHIN. ON IHANAA KUN ON YSTÄVIÄ, JOIDEN PUOLEEN VOI KÄÄNTYÄ KUN EI ITSE TIEDÄ MITÄ TEHDÄ.
2.6.2010
02.06.2010
Tänään käveltiin tuonne Naantalin keskustaan kaverin kanssa kahville terassille ja Wilma käyttäytyi todella upeasti. Odotti kauniisti pöydän luona, kun me kävimme hakemassa syömistä ja juomista, tosin pidettiin koko aika jompikumpi koiran näkösällä, jotta ei hermostu turhaan.
Kun me syötiin ja siitä meidän pöydän ohi meni ihmisiä, niin Wilma oli silti kauniisti istumassa pöydän alla reagoimatta. Suostui jopa syömään naudanmahatikun (oscar). Normaalisti ei ulkona pystyisi rauhoittumaan, jotta pystyisi ruveta syömään jotain edes vähän pidemmäksi aikaa.
Sitten kun lähdettiin kävelemään hetkeksi, niin käveli todella nätisti ja rauhallisesti. Taisi kuumuus tehdä tehtävänsä.
Sitten mentiin vielä toiselle terassille jäätelölle ja istuttiin siinä, niin Wilma meni jopa makaamaan siihen meidän istuimien väliin ja lepäsi. Todella ihana reissu ja ihanaa nähdä, kuinka paljon Wilma on oppinut, epäilen, ettei vielä vuosi sitten olisi sama onnistunut.
Sitten tultiin isännän kyydillä kotiin.
Kotona oltiin jonkin aikaa ennenkuin lähdettiin tottelevaisuuskoulutukseen Kupittaalle, sitä ennen emäntä kävi asioilla ja koiruus sai nukkua autossa..
Kun oltiin oltu asioilla mentiin hetkeksi Anulle ja Kapulle, josta lähdettiin sitten Kupittaalle, koko porukka.
Kupittaalla Wilma purkasi heti haukkumisenergiansa ja muutenkin sellaisen hössötysenergian.
Sitten odoteltiin muiden koirakoiden saapumista, ollaan oltu nyt kaksi kertaa edistyneiden ryhmässä. Ensin otettiin luoksepäästävyys. Meni ihan hyvin.
Sitten otettiin seuraamista kaikki samaan aikaan ympyrästä, mutta sillä hetkellä seuraamisesta ei meinannut tulla mitään. Mutta hetken motivointia ja koiran kontaktia hakien ja sitten alkoi treenit sujumaan.
Sitten otettiin luoksetuloa, joka meni tällä kertaa todella hienosti. Wilma pysyi paikallaan todella hienosti, myöskin siinä vaiheessa pysyi paikallaan kun käännyin koiraan päin ja odotti käskyä tulla. tuli todella hienosti sivu-käskyllä sivulle istumaan. Toisen kerran kun mentiin luoksetuloa, tuli upea sivulle tulo.
Wilmalla alkoi mennä todella hyvin.
Sitten otettiin paikallamakuuta ja sekin meni todella hyvin. Wilma pysyi vaikka kuinka kauan makaamassa ja paikallaan.
Ilmeisesti Wilman oloa rauhoittaa, kun Anu ja Kapu on paikalla ja lähellä.
Vaikka olimme Kupittaan puiston yhdellä todella vilkkaalla kohdalla, niin silti pystyin pitämään Wilmaa vapaana. Sitten otettiin jossain vaiheessa seuraamista yksittäin, mutta kun meidän piti aloittaa, niin Wilmalla oli ihan jotain muuta mielessä kuin seuraaminen, joten emme vielä siinä kohtaa menneet vaan menimme viimeisenä eikä sekään seuraaminen alussa mennyt hyvin. Sitten kävimme viemässä roskan roskikseen ja sieltä aloitimme ilman sivulle tuloa, vaan otin seuraamaan vain suoraan liikkeestä.. Jos nyt osasin sen kertoa.
Tämän jälkeen otettiin vielä uudestaan luoksetuloa, joka meni tällä kertaa aika hyvin. Silloin kun Wilma on paikalla olossa niin, että siellä tyhjää tai Anu ja Kapu lähellä pysyy hyvin paikalla, mutta jos on liian vilkas paikka lähellä eikä tunne oloaan turvalliseksi ei meinaa pysyä paikallaan. Mutta Anun kanssa illalla juteltiin ja mietittiin, miten voitaisiin vahvistaa ja saada Wilmalle turvallinen olo ollessaan käskyn alla paikallaan. Ja pohdittiin, että otetaan Wilmalle paikalla oloa silleen, että Anu ja Kapu on siinä lähellä, jotta tuntee olonsa turvalliseksi ja saataisiin onnistuneita suorituksia.
Jossain vaiheessa otettiin liikkeestä seisomaan/maahan ja se meni meillä aika hyvin. Otin liikkeestä maahan, jota ei olla vielä paljoa harjoiteltu, mutta onnistui aika hyvin. Wilma jäi paikalleen ja oli siinä niin kauan kunnes olin palannut sen viereen ja antanut käskyn istu.
Olin todella tyytyväinen Wilman toimintaan.
Sitten kun oltiin siinä koulutuksen jälkeen muiden snautsereiden ja kääpiösnautsereiden kanssa, että olisivat saaneet leikkiä ei Wilma jaksanut muuta kuin hiukan haistella ja pysyi pääasiassa mun jalkojen lähellä seisomassa/istumassa.
Kun käveltiin autolle,oli koiria varmaan 3 metrin päässä ja Wilma ohitti ne hiljaa. Eijalla oli hauskaa, kun ihmettelin, että onko mulla ollenkaan oma koira mukana ja vielä tarkistin ketä siellä hihnan toisessa päässä oikein kävelee, mutta Wilmuri se oli edelleen. Oli vain päivästä todella väsynyt.
OLEN OLLUT TÄNÄÄN TODELLA TYYTYVÄINEN KOIRAANI!!!
Lähipäivinä vielä blogiin kirjoitan huomisista agilitytreeneistä.
Kun me syötiin ja siitä meidän pöydän ohi meni ihmisiä, niin Wilma oli silti kauniisti istumassa pöydän alla reagoimatta. Suostui jopa syömään naudanmahatikun (oscar). Normaalisti ei ulkona pystyisi rauhoittumaan, jotta pystyisi ruveta syömään jotain edes vähän pidemmäksi aikaa.
Sitten kun lähdettiin kävelemään hetkeksi, niin käveli todella nätisti ja rauhallisesti. Taisi kuumuus tehdä tehtävänsä.
Sitten mentiin vielä toiselle terassille jäätelölle ja istuttiin siinä, niin Wilma meni jopa makaamaan siihen meidän istuimien väliin ja lepäsi. Todella ihana reissu ja ihanaa nähdä, kuinka paljon Wilma on oppinut, epäilen, ettei vielä vuosi sitten olisi sama onnistunut.
Sitten tultiin isännän kyydillä kotiin.
Kotona oltiin jonkin aikaa ennenkuin lähdettiin tottelevaisuuskoulutukseen Kupittaalle, sitä ennen emäntä kävi asioilla ja koiruus sai nukkua autossa..
Kun oltiin oltu asioilla mentiin hetkeksi Anulle ja Kapulle, josta lähdettiin sitten Kupittaalle, koko porukka.
Kupittaalla Wilma purkasi heti haukkumisenergiansa ja muutenkin sellaisen hössötysenergian.
Sitten odoteltiin muiden koirakoiden saapumista, ollaan oltu nyt kaksi kertaa edistyneiden ryhmässä. Ensin otettiin luoksepäästävyys. Meni ihan hyvin.
Sitten otettiin seuraamista kaikki samaan aikaan ympyrästä, mutta sillä hetkellä seuraamisesta ei meinannut tulla mitään. Mutta hetken motivointia ja koiran kontaktia hakien ja sitten alkoi treenit sujumaan.
Sitten otettiin luoksetuloa, joka meni tällä kertaa todella hienosti. Wilma pysyi paikallaan todella hienosti, myöskin siinä vaiheessa pysyi paikallaan kun käännyin koiraan päin ja odotti käskyä tulla. tuli todella hienosti sivu-käskyllä sivulle istumaan. Toisen kerran kun mentiin luoksetuloa, tuli upea sivulle tulo.
Wilmalla alkoi mennä todella hyvin.
Sitten otettiin paikallamakuuta ja sekin meni todella hyvin. Wilma pysyi vaikka kuinka kauan makaamassa ja paikallaan.
Ilmeisesti Wilman oloa rauhoittaa, kun Anu ja Kapu on paikalla ja lähellä.
Vaikka olimme Kupittaan puiston yhdellä todella vilkkaalla kohdalla, niin silti pystyin pitämään Wilmaa vapaana. Sitten otettiin jossain vaiheessa seuraamista yksittäin, mutta kun meidän piti aloittaa, niin Wilmalla oli ihan jotain muuta mielessä kuin seuraaminen, joten emme vielä siinä kohtaa menneet vaan menimme viimeisenä eikä sekään seuraaminen alussa mennyt hyvin. Sitten kävimme viemässä roskan roskikseen ja sieltä aloitimme ilman sivulle tuloa, vaan otin seuraamaan vain suoraan liikkeestä.. Jos nyt osasin sen kertoa.
Tämän jälkeen otettiin vielä uudestaan luoksetuloa, joka meni tällä kertaa aika hyvin. Silloin kun Wilma on paikalla olossa niin, että siellä tyhjää tai Anu ja Kapu lähellä pysyy hyvin paikalla, mutta jos on liian vilkas paikka lähellä eikä tunne oloaan turvalliseksi ei meinaa pysyä paikallaan. Mutta Anun kanssa illalla juteltiin ja mietittiin, miten voitaisiin vahvistaa ja saada Wilmalle turvallinen olo ollessaan käskyn alla paikallaan. Ja pohdittiin, että otetaan Wilmalle paikalla oloa silleen, että Anu ja Kapu on siinä lähellä, jotta tuntee olonsa turvalliseksi ja saataisiin onnistuneita suorituksia.
Jossain vaiheessa otettiin liikkeestä seisomaan/maahan ja se meni meillä aika hyvin. Otin liikkeestä maahan, jota ei olla vielä paljoa harjoiteltu, mutta onnistui aika hyvin. Wilma jäi paikalleen ja oli siinä niin kauan kunnes olin palannut sen viereen ja antanut käskyn istu.
Olin todella tyytyväinen Wilman toimintaan.
Sitten kun oltiin siinä koulutuksen jälkeen muiden snautsereiden ja kääpiösnautsereiden kanssa, että olisivat saaneet leikkiä ei Wilma jaksanut muuta kuin hiukan haistella ja pysyi pääasiassa mun jalkojen lähellä seisomassa/istumassa.
Kun käveltiin autolle,oli koiria varmaan 3 metrin päässä ja Wilma ohitti ne hiljaa. Eijalla oli hauskaa, kun ihmettelin, että onko mulla ollenkaan oma koira mukana ja vielä tarkistin ketä siellä hihnan toisessa päässä oikein kävelee, mutta Wilmuri se oli edelleen. Oli vain päivästä todella väsynyt.
OLEN OLLUT TÄNÄÄN TODELLA TYYTYVÄINEN KOIRAANI!!!
Lähipäivinä vielä blogiin kirjoitan huomisista agilitytreeneistä.
30.5.2010
30.05.2010
Olin Wilman kanssa hallilla treenaamassa itsekseni.
Toinen seuramme jäsen oli siellä hoitamassa hallin alueen ruohikkoja juteltiin siinä sitten jonkin aikaa ja sitten hän päästi meidät halliin sisälle treenaamaan. Siellä oli kivat radat valmiina ja otin niitä sitten itsekseni. Wilma nautti taas yhdessä tekemisestä. Otettiin myös verkkokepeillä keppejä.
Siinä oli kahdella kentällä erilaiset radat ja sovellettiin niitä molempia. Wilman kanssa on kiva käydä treenaamassa. Onneksi huomisestä lähtien päästään taas Anun ja Kapun kanssa treenaamaan.
Wilman kanssa on todella kiva käydä rauhallisella paikalla kävelemässä, kun pystyy pitämään vapaana. Tänäänkin alkulämmittelyn tein ihan lähellä, mutta pystyin pitämään Wilman vapaana. Leikkimällä tehtiin tällä kertaa alkulämmittely. Odotetaan taas innolla keskiviikkoa ja seuraavia alaosastontottiskertaa. Viimeksi meni todella hyvin, ottaen huomioon, ettei oltunähty muita koiria moneen viikkoon.
Innolla odotan Wilman ja Kapun kohtaamista 4 viikon jälkeen, Wilma pääseekin huomenna Anulle ja Kapulle hoitoon, kun emäntä lähtee illaksi partion purjehdukselle.
Toinen seuramme jäsen oli siellä hoitamassa hallin alueen ruohikkoja juteltiin siinä sitten jonkin aikaa ja sitten hän päästi meidät halliin sisälle treenaamaan. Siellä oli kivat radat valmiina ja otin niitä sitten itsekseni. Wilma nautti taas yhdessä tekemisestä. Otettiin myös verkkokepeillä keppejä.
Siinä oli kahdella kentällä erilaiset radat ja sovellettiin niitä molempia. Wilman kanssa on kiva käydä treenaamassa. Onneksi huomisestä lähtien päästään taas Anun ja Kapun kanssa treenaamaan.
Wilman kanssa on todella kiva käydä rauhallisella paikalla kävelemässä, kun pystyy pitämään vapaana. Tänäänkin alkulämmittelyn tein ihan lähellä, mutta pystyin pitämään Wilman vapaana. Leikkimällä tehtiin tällä kertaa alkulämmittely. Odotetaan taas innolla keskiviikkoa ja seuraavia alaosastontottiskertaa. Viimeksi meni todella hyvin, ottaen huomioon, ettei oltunähty muita koiria moneen viikkoon.
Innolla odotan Wilman ja Kapun kohtaamista 4 viikon jälkeen, Wilma pääseekin huomenna Anulle ja Kapulle hoitoon, kun emäntä lähtee illaksi partion purjehdukselle.
28.5.2010
28.05.2010
Keskiviikkona oltiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä alaosaston tottistreeneissä Kupittaalla ja meni todella hyvin, ottaen huomioon, ettei olla oltu muiden koirien seurassa varmaan 3 viikkoon. Wilmaa pystyin pitämään vapaana alun jälkeen. Kun alkoi keskittyä paremmin siihen tekemiseen.
Minna ja Eija kouluttivat aloittajien/pentujen ryhmää ja Taija osaavampien ryhmää joissa meitä oli jopa 4.
Hyppy meni ihan ok, Minna ehdotti ottamaan siihen oman käskyn..täytyy miettiä minkä käskyn siihen ottaisi.
Sitten otettiin seuraamista ja jo tässä kohtaa ajattelin, että otan sen ilman hihnaa ja Wilma seurasi todella upeasti, tosin namin avulla. Mutta seurasi silti pääasiassa todella hienosti.
Sitten oli paikalla makuuta, jossa muutamaan otteeseen pysyi aika kauan. Olin todella tyytyväinen.
Sitten harjoiteltiin liikkeestä maahan menoa, ja Taija kehotti, että opetan ensin liikkeestä maahan/seiso/istu ilman seuraamista, siis ihan vain opettaa ensin sen muuten vain menemään liikkuessa maahan/istumaan ja sitten kun onnistuu jo hyvin ottaa kokeena seuraamisen yhteydessä.
Sitten otettiin myös luoksetuloa, joka meni muuten hyvin, mutta siinä vaiheessa kun käännyin koiraan päin, niin yritti lähteä samantien. Mutta toiston jälkeen meni hiukan paremmin. Pitää siis tätäkin harjoitella vielä.
En nyt muista otettiinko me vielä jotain muuta..
Eilen torstaina oltiin juoksujen jälkeen ekaa kertaa ryhmämme agilitytreeneissä ja meni todella hyvin. Ainoastaan uudella puomilla tuotti vähän hankaluuksia, mutta kunhan Anu palaa matkaltaan, niin ruvetaan käymään itsenäisestikin treeneissä, kun kontakteja en vielä voi harjoitella itsekseni.
Otettiin radan pätkää ja nyt kävi niin, etten enää itse muistanut miten olin ajatellut itse mennä radalle. Rata oli kiva ja erilainen kuin aikaisemmin. Mietittiin miten eri koirien kanssa pitäisi ohjata. Myöskin oli pari kohtaa, joissa koira ei voinut millään keksiä itse mihin pitää mennä ilman ohjausta. Wilmalla oli todella hieno vire päällä.
Treenien jälkeen Rauno Virta (joka kouluttaa ja treenaa seurassamme sekä on agilitytuomari) mittasi Wilman epävirallisesti, että tiedetään onko Wilma selkeästi mini vai meneekö mini ja medin rajoille. WILMA ON SELKEÄ MINI!!! JEEE!!!
Nyt vain mietin milloin menen seuraavaksi treenaamaan keppejä jne. ja koska saamme anoa hallin avaimen, jotta voi mennä kesällä halliinkin treenaamaan, jos on kova auringonpaiste ja kuumuus, niin pääsisi sitten treenaamaan varjoonkin mahdollisuuksien mukaan.
Kirjoittelen taas, kun on jotain kirjoitettavaa.
Minna ja Eija kouluttivat aloittajien/pentujen ryhmää ja Taija osaavampien ryhmää joissa meitä oli jopa 4.
Hyppy meni ihan ok, Minna ehdotti ottamaan siihen oman käskyn..täytyy miettiä minkä käskyn siihen ottaisi.
Sitten otettiin seuraamista ja jo tässä kohtaa ajattelin, että otan sen ilman hihnaa ja Wilma seurasi todella upeasti, tosin namin avulla. Mutta seurasi silti pääasiassa todella hienosti.
Sitten oli paikalla makuuta, jossa muutamaan otteeseen pysyi aika kauan. Olin todella tyytyväinen.
Sitten harjoiteltiin liikkeestä maahan menoa, ja Taija kehotti, että opetan ensin liikkeestä maahan/seiso/istu ilman seuraamista, siis ihan vain opettaa ensin sen muuten vain menemään liikkuessa maahan/istumaan ja sitten kun onnistuu jo hyvin ottaa kokeena seuraamisen yhteydessä.
Sitten otettiin myös luoksetuloa, joka meni muuten hyvin, mutta siinä vaiheessa kun käännyin koiraan päin, niin yritti lähteä samantien. Mutta toiston jälkeen meni hiukan paremmin. Pitää siis tätäkin harjoitella vielä.
En nyt muista otettiinko me vielä jotain muuta..
Eilen torstaina oltiin juoksujen jälkeen ekaa kertaa ryhmämme agilitytreeneissä ja meni todella hyvin. Ainoastaan uudella puomilla tuotti vähän hankaluuksia, mutta kunhan Anu palaa matkaltaan, niin ruvetaan käymään itsenäisestikin treeneissä, kun kontakteja en vielä voi harjoitella itsekseni.
Otettiin radan pätkää ja nyt kävi niin, etten enää itse muistanut miten olin ajatellut itse mennä radalle. Rata oli kiva ja erilainen kuin aikaisemmin. Mietittiin miten eri koirien kanssa pitäisi ohjata. Myöskin oli pari kohtaa, joissa koira ei voinut millään keksiä itse mihin pitää mennä ilman ohjausta. Wilmalla oli todella hieno vire päällä.
Treenien jälkeen Rauno Virta (joka kouluttaa ja treenaa seurassamme sekä on agilitytuomari) mittasi Wilman epävirallisesti, että tiedetään onko Wilma selkeästi mini vai meneekö mini ja medin rajoille. WILMA ON SELKEÄ MINI!!! JEEE!!!
Nyt vain mietin milloin menen seuraavaksi treenaamaan keppejä jne. ja koska saamme anoa hallin avaimen, jotta voi mennä kesällä halliinkin treenaamaan, jos on kova auringonpaiste ja kuumuus, niin pääsisi sitten treenaamaan varjoonkin mahdollisuuksien mukaan.
Kirjoittelen taas, kun on jotain kirjoitettavaa.
22.5.2010
22.05.2010
Ollaan nyt treenattu jo kodin lähimetsässä ihan vain ohjaamista. Ihan vain kivien päälle kiipeemistä ja puiden kiertämistä.
Tänään kävin iltapäivällä hallin pihalla Wilman kanssa treenaamassa ja kokeilemassa onko jotain muuttunut meidän treenitauon jälkeen. Kyllä Wilma teki, ainut vain hidasti touhuamista, että juuri kun päästiin hallille, olin saanut suunniteltua meille treenin ja käytyä Wilman kanssa alkulämmittelyllä, niin eikö sitten alkanut paistaa aurinko ja kun Wilma on pitkässä turkissa, niin sille tuli heti kuuma, mutta se silti teki ja treenas.
Otettiin muutaman kerran keppejä ja muutaman kerran rengasta. Ihan hyvin teki kuumuudesta huolimatta. Tosin vetoleikit ei kauheasti kiinnostanut, mutta lihapullat kelpas palkaksi.
Yllättävän hyvin sain Wilman pysymään paikallaan, kun itse vielä kävin läpi miten menen esteet.
Muutenkin ihan temppuja treenataan aina välillä ulkona ja sisällä. Tosin palkkaa tarvitaan vielä ja paljon. Mutta mulle tärkeintä on, että Wilma tekee palkalla tai ilman. Välillä jotain saa tehtyä ilman palkkaakin, mutta pääasiassa pyrin palkkaamaan.
Mahtaakohan sitä olla menemättä hallille ennen torstaita.. Nyt tuli agilitykärpänen puremaan lisää innostusta treenaamiseen. Onneksi pian voidaan anoa hallin avain, niin pääsee vaikka kuumalla ilmalla halliin varjoon treenaamaan.
Voisi sitten ottaa hallissakin vähän tottelevaisuutta jne..
Tänään kävin iltapäivällä hallin pihalla Wilman kanssa treenaamassa ja kokeilemassa onko jotain muuttunut meidän treenitauon jälkeen. Kyllä Wilma teki, ainut vain hidasti touhuamista, että juuri kun päästiin hallille, olin saanut suunniteltua meille treenin ja käytyä Wilman kanssa alkulämmittelyllä, niin eikö sitten alkanut paistaa aurinko ja kun Wilma on pitkässä turkissa, niin sille tuli heti kuuma, mutta se silti teki ja treenas.
Otettiin muutaman kerran keppejä ja muutaman kerran rengasta. Ihan hyvin teki kuumuudesta huolimatta. Tosin vetoleikit ei kauheasti kiinnostanut, mutta lihapullat kelpas palkaksi.
Yllättävän hyvin sain Wilman pysymään paikallaan, kun itse vielä kävin läpi miten menen esteet.
Muutenkin ihan temppuja treenataan aina välillä ulkona ja sisällä. Tosin palkkaa tarvitaan vielä ja paljon. Mutta mulle tärkeintä on, että Wilma tekee palkalla tai ilman. Välillä jotain saa tehtyä ilman palkkaakin, mutta pääasiassa pyrin palkkaamaan.
Mahtaakohan sitä olla menemättä hallille ennen torstaita.. Nyt tuli agilitykärpänen puremaan lisää innostusta treenaamiseen. Onneksi pian voidaan anoa hallin avain, niin pääsee vaikka kuumalla ilmalla halliin varjoon treenaamaan.
Voisi sitten ottaa hallissakin vähän tottelevaisuutta jne..
14.5.2010
14.05.2010
Jeee nyt alkaa menemään hienosti jo koirienkin ohittaminen ajoittain. Tänään mentiin ihan normilenkillä ekaa kertaa koiran ohi hiljaa, hyödynnettiin vettä ja välimatkaa jonkin verran.
Kaksi muuta koiraa, jotka kohdattiin lenkillä olivat varmaan liian lähellä ja varsinkin kun toinen niistä alkoi haukkua. Mutta nyt on edes kerran onnistunut koirien ohittaminen muuallakin kuin agilityhallin läheisyydessä. Siellä onnistuu koirien ohittaminen jo helpommin, varsinkin treenien jälkeen.
Wilman yhteistyökyky on todella hienoa.
Odotamme Wilman kanssa innolla, että päästäisiin takaisin agitreeneihin. Toivottavasti tämä tauko tekee Wilman vaan innokkaammaksi treenaajaksi. Jonkin ajan päästä päästäänkin sitten treenaamaan hallissa enemmänkin, kun ollaan puoli vuotta treenattu, niin saamme anoa avaimen halliin ja pääsee tekemään itsenäistä harjoittelua.
Wilman kanssa tänään oltiin pitkällä lenkillä. Meidän piti ensin tulla isännän kyydillä takaisin, mutta isäntä oli ylitöissä vielä siinäkin vaiheessa kun pääsimme kotiin. Lenkistä tuli pitkä ja hikinen molemmille, koska ulkona oli varjossakin +28 astetta. Wilma kyllä käveli reippaasti koko lenkin. Lenkin pituudeksi tuli n. 6 km, jos mittasin sen oikein.
Mutta tuossa lämpötilassa se tuntui aika paljon kuumemmalta. Tällä kertaa emäntäkin muisti ottaa koiralle vettä mukaan. Myöskin vanha pariskunta kysyivät onko Wilma snatseri ja kerroin tämän neidin olevan kääpiösnautseri ja 1½ vuotias. Heillä on joskus ollut snautseri, eli keskikokoinen ja ilmeisesti heillä on ollut typistetty, kun puhuivat, ettei enää saakaan typistää.
Kohta siis varmaan pääsemme myös käppänäkerhon alaosaston tottiksiin Kupittaalle. Siellä on aina mukava päästä näkemään miten muilla menee ja sitten nähdä toimiiko se koira siellä ympäristössä. Tosin täytyy nyt ottaa oikein asiaksi treenata seuraamista ennenkuin mennään sinne. On päässyt vähän heikoksi seuraaminen, kun ollaan viime aikoina niin paljon kaikkea muuta harjoiteltu ja myöskin siksi, ettei siitä meinaa tulla mitään hihnan kanssa. Mutta täytyy vaikka sunnuntaina katsoa jos pääsis jonnekin sellaiseen rauhalliseen paikkaan treenaamaan, niin sitten ehkä voisi pitää vapaanakin ja treenata. Riippuu siitä mitä tehdään.
Wilmalle tulee nopeasti kuuma nyt, kun on niin kuumaa ja turkki on aika pitkä. Eilen nukkui tyytyväisenä autossa, kun olin katsomassa agilitykisoja.
Saa nähdä mennäänkö wirmo-open:iin, jossa on kolmen päivän ajan epävirallisia agilitykisoja, joissa mölleihin ei voi osallistua kuin ne koirat, jotka ei vielä ole oikeasti kisannut virallisissakaan. Sitten on startit, jotka on aloitteleville, vähän osaaville, jonka radoilla ei ole kuin putkia ja hyppyjä. Sen lisäksi on vielä ihan avoimen luokan kisat. Avoimen luokan kisoja yhteensä 6,. 3 päivänä kaksi kisaa päivässä. Starteilla ja mölleillä on yhteensä 4 kisaa kahtena päivänä, eli 2 kisaa päivässä.
Ollaan ajateltu Anun kanssa mennä sinne, me mennään varmaan Wilman kanssa startteihin, koska meillä ei ole kontaktitreeni vielä valmista.
Enkä vielä tiedä meneekö Wilma kontakteja osana rataa, kun tähän saakka ollaan treenattu kontakteja omina esteinään, kun haluan opettaa Wilmalle kunnolla esteet ennenkuin niitä otetaan osaksi rataa.
Odotan innolla, että mennään Anun kanssa tekemään omaa treeniä, niin voidaan laittaa Wilmalle hupitreeniä joskus, että saa vain juosta vapaana pitkin agikenttää, jossa on putkia, pusseja hyppyjä jne. Jotta innostuu lajista oikein kunnolla.
Kirjoittelen taas kun ehdin.
Kaksi muuta koiraa, jotka kohdattiin lenkillä olivat varmaan liian lähellä ja varsinkin kun toinen niistä alkoi haukkua. Mutta nyt on edes kerran onnistunut koirien ohittaminen muuallakin kuin agilityhallin läheisyydessä. Siellä onnistuu koirien ohittaminen jo helpommin, varsinkin treenien jälkeen.
Wilman yhteistyökyky on todella hienoa.
Odotamme Wilman kanssa innolla, että päästäisiin takaisin agitreeneihin. Toivottavasti tämä tauko tekee Wilman vaan innokkaammaksi treenaajaksi. Jonkin ajan päästä päästäänkin sitten treenaamaan hallissa enemmänkin, kun ollaan puoli vuotta treenattu, niin saamme anoa avaimen halliin ja pääsee tekemään itsenäistä harjoittelua.
Wilman kanssa tänään oltiin pitkällä lenkillä. Meidän piti ensin tulla isännän kyydillä takaisin, mutta isäntä oli ylitöissä vielä siinäkin vaiheessa kun pääsimme kotiin. Lenkistä tuli pitkä ja hikinen molemmille, koska ulkona oli varjossakin +28 astetta. Wilma kyllä käveli reippaasti koko lenkin. Lenkin pituudeksi tuli n. 6 km, jos mittasin sen oikein.
Mutta tuossa lämpötilassa se tuntui aika paljon kuumemmalta. Tällä kertaa emäntäkin muisti ottaa koiralle vettä mukaan. Myöskin vanha pariskunta kysyivät onko Wilma snatseri ja kerroin tämän neidin olevan kääpiösnautseri ja 1½ vuotias. Heillä on joskus ollut snautseri, eli keskikokoinen ja ilmeisesti heillä on ollut typistetty, kun puhuivat, ettei enää saakaan typistää.
Kohta siis varmaan pääsemme myös käppänäkerhon alaosaston tottiksiin Kupittaalle. Siellä on aina mukava päästä näkemään miten muilla menee ja sitten nähdä toimiiko se koira siellä ympäristössä. Tosin täytyy nyt ottaa oikein asiaksi treenata seuraamista ennenkuin mennään sinne. On päässyt vähän heikoksi seuraaminen, kun ollaan viime aikoina niin paljon kaikkea muuta harjoiteltu ja myöskin siksi, ettei siitä meinaa tulla mitään hihnan kanssa. Mutta täytyy vaikka sunnuntaina katsoa jos pääsis jonnekin sellaiseen rauhalliseen paikkaan treenaamaan, niin sitten ehkä voisi pitää vapaanakin ja treenata. Riippuu siitä mitä tehdään.
Wilmalle tulee nopeasti kuuma nyt, kun on niin kuumaa ja turkki on aika pitkä. Eilen nukkui tyytyväisenä autossa, kun olin katsomassa agilitykisoja.
Saa nähdä mennäänkö wirmo-open:iin, jossa on kolmen päivän ajan epävirallisia agilitykisoja, joissa mölleihin ei voi osallistua kuin ne koirat, jotka ei vielä ole oikeasti kisannut virallisissakaan. Sitten on startit, jotka on aloitteleville, vähän osaaville, jonka radoilla ei ole kuin putkia ja hyppyjä. Sen lisäksi on vielä ihan avoimen luokan kisat. Avoimen luokan kisoja yhteensä 6,. 3 päivänä kaksi kisaa päivässä. Starteilla ja mölleillä on yhteensä 4 kisaa kahtena päivänä, eli 2 kisaa päivässä.
Ollaan ajateltu Anun kanssa mennä sinne, me mennään varmaan Wilman kanssa startteihin, koska meillä ei ole kontaktitreeni vielä valmista.
Enkä vielä tiedä meneekö Wilma kontakteja osana rataa, kun tähän saakka ollaan treenattu kontakteja omina esteinään, kun haluan opettaa Wilmalle kunnolla esteet ennenkuin niitä otetaan osaksi rataa.
Odotan innolla, että mennään Anun kanssa tekemään omaa treeniä, niin voidaan laittaa Wilmalle hupitreeniä joskus, että saa vain juosta vapaana pitkin agikenttää, jossa on putkia, pusseja hyppyjä jne. Jotta innostuu lajista oikein kunnolla.
Kirjoittelen taas kun ehdin.
7.5.2010
07.05.2010
Ollaan tänään otettu oikein temppujen opettelupäivä.
Ollaan otettu vanhoja juttuja, mutta myöskin vähän kokeiltiin uusia.
Wilmalla kun on juoksut nyt, niin ei päästy tottistelemaan eikä agitreeneihin. Siis Wimalta löytyy senkin edestä energiaa. Tänään siis opeteltiin erilaisia temppuja. Ei ollakaan oltu nyt temppujen suhteen niin aktiivisia. Mutta Wilma on myöskin paljon nukkunut tuossa työtuolin vieressä lattialla.
Temppuja, joita harjoitellaan jatkuvasti on istuminen ja maahanmeno, ja nyt niitä opetellaan sillä tavalla, ettei siitä saa lähteä saamatta vapautuskäskyä. Wilma oppii aika nopeasti, jos jotain vanhaa juttua muokataan hiukan uudenlaiseksi. Ollaan opeteltu tänään että give me five on vain yksi tassu ja sitten give me ten niin sitten annetaan kaksi tassua.
Pakittamista opeteltiin tänään, mutta nykyään Wilma yrittää mennä istumaan. Lisää harjoittelua.
Syliin hyppäämistä harjoiteltiin tuossa yksi ilta, kun Wilma oli niin kiinnostunut nameista ja pyöri mun jaloissa koko ajan, kun katsoin telkkaria.
Oma peti -käskyä harjoiteltiin tuossa ihan huviksi yksi päivä, kun istuin Wilman kanssa temppuilemassa keittiön lattialla ja se meni sinne heti ekasta käskystä, kun kädellä osoitin että menee omaan petiinsä ja sanoin "oma peti".
Oikealle sivulle tuloa aloiteltiin tänään opettelemaan ihan vain namin kanssa ohjaamisella. Mutta vielä en ole keksinyt minkä käskyn siihen otan.
Kuiskaamista päätin kokeilla ihan muuten vain, että ottaako namin mun olkapäältä.
Ohjaajan kiertämistä etuperin aloiteltiin ihan vain namin kanssa ohjaamalla.
Vaikka Wilmalla on juoksut, se on ihan innoissaan opettelemassa temppuja ja ulkonakin se malttaa juosta lelun perässä, kunhan on ensin jonkin aikaa saanut haistella ja tehdä tarpeensa.
Ihmisten etsiminen toimii esim. Anun kohdalla todella hyvin. Varsinkin agilityssa Wilma saa harjoituksen päätteeksi juosta Anun ja Kapun luokse, jolloin sitä ei tarvitse heti ottaa kiinni, kuten muuten tarttisi ja Wilma on ihan innoissan kun saa tehdä sen. Ei tarvitse sanoa kuin missä Anu ja koira lähtee etsimään.
Autoja Wilma periaatteessa tunnistaa oman sekä mun vanhempien auton. Ja aina yhtä innoissaan tulee sieltä sitten mun äiti tai isä tai isäntä.
Eilen illalla olin Wilman kanssa yli tunnin lenkillä ja käveltiin Naantalin keskustaan ja keskustasta vielä ehdittiin kävellä käymään ihan meren rannassa, ennenkuin käveltiin keskustaan odottamaan isäntää hakemaan meidät töistä tullessaan.
Wilma ohittaa pääasiassa ihmiset jo todella hienosti, paitsi jos ne tuppaa puhumaan tai tuijottamaan häntä/
hänelle. Silloin tulee sanomista, mutta jos ihmiset ihan normisti ohittaa kävelytiellä meidät, neiti ohittaa myöskin ihan kauniisti. Ainoastaan koirille pitää haukkua ja oman talon ihan läheisyydessä täytyy haukkua hiukan ihmisillekin ainakin lähtiessä.
No me jatketaan varmaan joku päivä taas temppujen harjoittelemista ja onpahan meillä taas sunnuntaina uusia temppuja näytettäväksi. Ainakin aika raakileita jotkin.
Kirjoittelen taas, kun on jotain talteen pistettävää.
Ollaan otettu vanhoja juttuja, mutta myöskin vähän kokeiltiin uusia.
Wilmalla kun on juoksut nyt, niin ei päästy tottistelemaan eikä agitreeneihin. Siis Wimalta löytyy senkin edestä energiaa. Tänään siis opeteltiin erilaisia temppuja. Ei ollakaan oltu nyt temppujen suhteen niin aktiivisia. Mutta Wilma on myöskin paljon nukkunut tuossa työtuolin vieressä lattialla.
Temppuja, joita harjoitellaan jatkuvasti on istuminen ja maahanmeno, ja nyt niitä opetellaan sillä tavalla, ettei siitä saa lähteä saamatta vapautuskäskyä. Wilma oppii aika nopeasti, jos jotain vanhaa juttua muokataan hiukan uudenlaiseksi. Ollaan opeteltu tänään että give me five on vain yksi tassu ja sitten give me ten niin sitten annetaan kaksi tassua.
Pakittamista opeteltiin tänään, mutta nykyään Wilma yrittää mennä istumaan. Lisää harjoittelua.
Syliin hyppäämistä harjoiteltiin tuossa yksi ilta, kun Wilma oli niin kiinnostunut nameista ja pyöri mun jaloissa koko ajan, kun katsoin telkkaria.
Oma peti -käskyä harjoiteltiin tuossa ihan huviksi yksi päivä, kun istuin Wilman kanssa temppuilemassa keittiön lattialla ja se meni sinne heti ekasta käskystä, kun kädellä osoitin että menee omaan petiinsä ja sanoin "oma peti".
Oikealle sivulle tuloa aloiteltiin tänään opettelemaan ihan vain namin kanssa ohjaamisella. Mutta vielä en ole keksinyt minkä käskyn siihen otan.
Kuiskaamista päätin kokeilla ihan muuten vain, että ottaako namin mun olkapäältä.
Ohjaajan kiertämistä etuperin aloiteltiin ihan vain namin kanssa ohjaamalla.
Vaikka Wilmalla on juoksut, se on ihan innoissaan opettelemassa temppuja ja ulkonakin se malttaa juosta lelun perässä, kunhan on ensin jonkin aikaa saanut haistella ja tehdä tarpeensa.
Ihmisten etsiminen toimii esim. Anun kohdalla todella hyvin. Varsinkin agilityssa Wilma saa harjoituksen päätteeksi juosta Anun ja Kapun luokse, jolloin sitä ei tarvitse heti ottaa kiinni, kuten muuten tarttisi ja Wilma on ihan innoissan kun saa tehdä sen. Ei tarvitse sanoa kuin missä Anu ja koira lähtee etsimään.
Autoja Wilma periaatteessa tunnistaa oman sekä mun vanhempien auton. Ja aina yhtä innoissaan tulee sieltä sitten mun äiti tai isä tai isäntä.
Eilen illalla olin Wilman kanssa yli tunnin lenkillä ja käveltiin Naantalin keskustaan ja keskustasta vielä ehdittiin kävellä käymään ihan meren rannassa, ennenkuin käveltiin keskustaan odottamaan isäntää hakemaan meidät töistä tullessaan.
Wilma ohittaa pääasiassa ihmiset jo todella hienosti, paitsi jos ne tuppaa puhumaan tai tuijottamaan häntä/
hänelle. Silloin tulee sanomista, mutta jos ihmiset ihan normisti ohittaa kävelytiellä meidät, neiti ohittaa myöskin ihan kauniisti. Ainoastaan koirille pitää haukkua ja oman talon ihan läheisyydessä täytyy haukkua hiukan ihmisillekin ainakin lähtiessä.
No me jatketaan varmaan joku päivä taas temppujen harjoittelemista ja onpahan meillä taas sunnuntaina uusia temppuja näytettäväksi. Ainakin aika raakileita jotkin.
Kirjoittelen taas, kun on jotain talteen pistettävää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)