27.8.2010

27.08.2010 Ohjatut TOKO- ja agitreenit

Keskiviikkona oli alaosaston tottis-treenit Kupittaalla. Meni ihan ok ja olin tyytyväinen koiran suoritukseen.
Toiseksi viimeisen harjoitteen kohdalla Wilma ei enää jaksanut.
Namit ei saanut koiraa tekemään mitään eikä lelut. Heitin palloa kaksi kertaa eikä koira inahtanutkaan mihinkään. Koira oli oikein kunnolla väsähtänyt.

Harjoiteltiin sekä alokasluokan hyppyä että avoimenluokan hyppyä, täytyy ruveta harjoittelemaan sitä hyppyä jollain tavalla (siis missä olisi toko-hyppy) ja saada Wilma pysymään seisomassa paikallaan.
Avoimen luokan hypyn teki melkein kerrasta oikein. Ainoastaan istuminen ei tapahtunut ekasta käskystä.

Luoksetuloa ei päästy kunnolla harjoittelemaan, ensin varasti pari kertaa ja sitten kun yritettiin mennä toiseen suuntaan alkoi toisen ryhmän koirat juoksemaan sinne suuntaan missä Wilman olisi pitänyt pystyä istumaan paikalla, kun mä menen kauemmaksi. Ei onnistunut ja jouduttiin jättämään kesken. Tämän jälkeen ei tehty mitään. Ei ollut koiralla enää motivaatiota.

Minulle riitti, että koira toimisi edes sen verran hienosti.

------------

Eilen meillä oli agilitytreenit ja harjoiteltiin pöytää ja otettiin radan pätkää.

Wilma muisti, että pöydälle sai irrota, mutta ei malttanut odottaa, että tulee ohjeet vaan yritti mennä ilman ohjeita sinne.
Myöskään en tajunnut ekalla kerralla vahvistaa pöydällä pysymistä, niin muutaman kerran karkasi sieltä. Täytyy ruveta vahvistamaan, että pysyy siellä kunnes annetaan lupa tulla pois.
Liian pitkät välimatkat on vielä haasteellisia erityisesti ulkona. Ensin otettiin yhden hypyn takaa, sitten kahden hypyn takaa ja näm vielä jollain tavalla onnistui, mutta sitten kun mentiin neljännen hypyn taakse ei enää kestänyt eroavaa matkaa minusta ja ei pysynyt odottamassa. Selkeästi ei luottanut olevansa turvassa.

Radan harjoituksissa ei meinannut millään ensin onnistua, mutta sitten jostain löytyi vauhtia ja keskittymistä ja päästiin menemään koko rata läpi hyvällä vauhdilla ja innolla.
Mulle oli tärkeintä, että sain Wilman tekemään ja seurasi ihan ok ohjausta.

Täytyy ruveta välillä taas treenaamaan ulkonakin. Pimeällä vain ei voi ja harvemmin sinne kannattaa päivällä mennä, kun siinä menee rekkoja koko ajan ympärillä.
No jos saadaan ensi kesäksi parannettua tuota tekemistä ulkona, Siis olisi niin iso into, että voittaisi ulkona häiriötekijät. Wirmo-Openin kentällä kykenee keskittymään ihan täysillä, mutta siellä onkin 2 metrin aidat ympärillä.

Yritettiin kuvatakin treenejä, mutta loppui kamerasta muisti kesken.

24.8.2010

24.08.2010 Epikset Mynämäellä ja omatoimitreenit

Sunnuntaina oltiin (22.08.2010) Mynämäellä epävirallisissa agilitykisoissa mini starttiluokassa ja todella hyvä vire Wilmalla päällä. Olin todella tyytyväinen Wilman suoritukseen, sijoituttiin toiseksi. Tarkemmat tulokset näet kotisivujen tulos-sivuilta. Meidät voitti ajalla sheltti.
Mulle tärkeintä oli, että teimme puhtaan radan ja iloisella, hyvällä vireellä. 
Palkinnoksi saatiin kaulapanta sekä ilmainen lähtö ensivuoden kisoihin.

Rata oli juuri sellainen meidän tämän hetken toimintaan sopiva. Se oli sellainen u:n mallinen rata, jossa oli hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy. Wilman vire oli niin hieno, että meinasi tulla itselleni kiire. 
Varsinkin kun ei tottunut, että Wilma menee noinkin lujaa. Aivan mahtava kisa ja hauskaa oli. Käppänät oli näissä kisoissa kisoissa hyvin edustettuna, kisaamassa oli käppänät: Wilman, Nelli, Ronja, Taisto, Totti, Aida sekä kultsu-Sara, joka on Aidan kanssa samasta perheestä.
Keskiviikon tottistreenejä taas odotetaan innolla sekä torstain agitreenejä.

Keksittiin Anun kanssa uusi tapa pitää Wilman keskittyminen agitreenien lähdössä. Päätettiin kokeilla sellaista keinoa treeneissä, että Anu on Wilman vieressä lähdössä, kun mä menen valmistautumaan vähän matkan päähän, jotta muiden koirien oleminen takana ei haittaisi niin paljon. Viime viikon treeneissä, kun Wilman keskittyminen häiriintyi, koska ryhmämme muut koirat oli siellä selän takana. Ihmiset ei haittaa vaan muut koirat, koska Wilma ei luota etteikö ne voi hyökätä hänen selän takaa.

MUTTA YLPEÄ OLEN TUOSTA KOIRASTA!!

Tänään illalla oltiin Anun kanssa treenaamassa, tosin tällä kertaa Kapu ei osallistunut ja Anukin osallistui seuraamalla meitä ja auttamalla ajoittain palkan laittamisella sekä kuvaamalla.

Wilmalta löytyi poweria tänään todella hienosti ja kujakepit meni todella upeaasti! Sunnuntain kisasta voitetulla lelu oli mahtava palkka.

Ensin vain juostiin ja innostettiin hyppyjen ja putkien avulla. Sitten otettiin hyppy ja kujakepit.
Sen jälkeen kokeiltiin, että juokseeko Wilma itsenäisesti kepit, jos laitamme palkan jonkin matkan päähän keppien lopusta. Kyllä meni hienosti ja upeasti meni itsenäisesti kujakepit.. Ensi kerralla voisi ottaa vaikka vähän kapeammat tai sitten ottaa uusia lähestymiskulmia kepit samalla leveydellä. Tuota otettiin aika monta kertaa, koska onnistui niin kannatti.

Otettiin kujakeppejä osana pientä radan pätkää, jossa hyppy, kujakepit, pussi joko rengas tai hyppy ja putki. Todella upeasti osaa hakea pussin alkua eri kulmista. Hienosti meni ja oli upeaa katsella Wilman intoa.

Jaksoi todella kauan ja monta toistoa. Lelut kelpasi todella hyvin palkaksi.

Sitten otettiin Kapukin mukaan halliin leikkimään ja aloittivat takaa-ajoleikin oikein kunnolla.
Intoa oli ja näytti Wilmuri nauttivan..
Kuvia on tulossa ehkä todisteeksi, katsotaan tuleeko videoita.


20.8.2010

20.08.2010 Ohjatut toko- ja agitreenit

Keskiviikkona oltiin tottistreeneissä Kupittaalla ja Taija oli kouluttamassa.
Taija oli ottanut vähän erilaisia juttuja, koska oli sateinen keli ja maa märkä, niin ei ihan perustottista otettu.

Ensin otettiin seuraamista tötsien ohi pujotellen. Meni ihan ok Wilman tämän hetkisellä keskittymisellä. Taija kehoitti puhumaan enemmän tällä tavalla treenatessa, että muistaa käyttää ääntään ja puhua sille koiralle ja kehua kun se työskentelee.

Sen jälkeen pitkästä aikaa harjoiteltiin alokasluokan hyppyä, joka on sellainen, että koira hyppää hypyn yli ja jää toiselle puolelle seisomaan, kunnes ohjaaja tulee viereen ja saa luvan käskeä koiran sivulle.
Meillä menee siihen asti hyvin, että itse olen hypyn eri puolella palkkaamassa, mutta siitä siirtyminen koiran viereen on haasteellista, että koira pysyisi paikallaan seisomassa kunnes ohjaaja on vieressä.
Myöskin Taijan vinkki oli, että koira vapautetaan suoraan seisomasta eikä turhaan käsketä viereen istumaan näin alussa treenatessa.
Tässä vaiheessa pystyin Wilman pitämään jo vapaana sen aikaa kun tehtiin harjoitus.

Tämän jälkeen opeteltiin vähän ruutua ja miten se kannattaa opettaa. Wilma meni hienosti, mutta Wilma on opetettu menemään eteenpäin namialustalle. Wilma ainakin teki hienosti kaikkea.
Tässäkin pidin Wilman vapaana harjoituksen ajan. Ensin vein Wilman istumaan jonkin matkan päähän ruudusta ja menin viemään palkan ja sen jälkeen menin päästämään Wilman palkalle.

Sen jälkeen opeteltiin merkkiä, johon käytettiin samaa opetusmetodia, että laitettiin merkin taakse alusta, jonka päälle laitettiin nami. Ja koira lähetettiin sinne syömään namia.
Tässä toimin samalla tavalla kuin ruudussa.

Tokon suhteen ensi vuodeksi tavoitteena on toko-kisoihin osallistuminen. Alokasluokan liikkeistä ihan alussa opeteltavia ovat liikkeestä seisominen sekä hyppy, myöskin kunnolla harjoitusta vaatii vielä liikkeestä maahanmeno
Alaosaston leirin jälkeen on edelleen todella hyvä motivaatio yrittää tehdä Wilmasta agikoiran lisäksi toko-koira.

Muutenkin koulutus tuntuu taas tällä hetkellä pureutuvan.
Tehdään paljon juttuja yhdessä ja Wilma tuntuu nauttivan. Myöskin tokossa mennään ihan innolla.

--

Eilen oli sitten agilitytreenit ja Wilma oli ihan intsinä.
Meillä oli sijaiskouluttaja Raija vielä tämän toisen kerran.

Kiitos Anulle, että antoi Wilmalle kumisen helistinpallon, joka oli ihan paras juttu treeneissä.

Raija muisti Wilman viime viikkoisen motivaatiopuutoksen ja otti sellaisen juoksusuoraradan meille ensimmäiselle radalle. Wilma oli ihan liekeissä kun sai juosta ja hyppiä sekä meni hienosti pussiin ja takaakiertokin onnistui. Wilmalla oli pitkästä aikaa sellainen kunnon into agissa, jota ei ole pitkään aikaan näkynyt ja helistinpallon perässä juoksi ihan julmetun kovaa.
Raija muistutti, että pitää käsi koko ajan suorana ja liikkuu, niin koira kyllä menee hypyt vaikka itse onkin vähän kauempana ja se meni. Ihan mahtavaa miten Wilma työskenteli.

Wilma ei meinannut mennä millään putkeen siihen päähän kuin oli tarkoitus, mutta ilmeisesti vika oli ohjaajassa. En vain millään saanut onnistumaan. Joten täytyy kokeilla joskus uudestaan. Wilma tuntui päättäneen, että menee juuri siitä päästä joka on ensimmäisenä vastassa.
Kylläkin ohjaajankin pitää muistaa katsoa koiraa.

Raija muistutti myös, että joskus käy hallilla vain leikkimässä koiran kanssa, ilman mitään kunnon treenitarkoitusta vaan vain motivoimassa koiraa.

Agilityn tavoitteena olisi olla kisavalmis ensi vuonna. Siis mentäisiin vihdoin ekoihin virallisiin kisoihin 1-luokkaan. Mutta kaikki tavoitteet on vain sitä varten, että pysyy motivaatio treenata, kun on tavoitteita. Myöskin pysyy halu käydä tekemässä itsenäisiä treenejä.

Sunnuntaina mennäänkin pitkästä aikaa epävirallisiin agikisoihin Mynämäelle starttiluokkaan, jossa on vain hyppyjä ja putkia.

Sitten ensi viikon sunnuntaina onkin ATT:n seuramestaruus, johon aiomme osallistua.

Pitää vaan malttaa pitää myös taukoa treenaamisesta, ettei joka päivä tehdä jotain.

Ollaan myöskin harjoiteltu vasemmalle ja oikealle menoa namialustojen avulla. Sekä eteen käskyä.

Täytyy taas ottaa itseään niskasta kiinni ja käydä vähän enemmän treenaamassa. Mutta maltilla tietysti myös.

17.8.2010

17.08.2010 Metsälenkkeilyä ja omatoimi tottista

Oltiin eilen sovittamassa valjaita sekä muuten eläinkaupassa käymässä sekä ostin Wilmalle uuden kaulapannan, vanha oli aika kulunut jo.
Sitten mentiin Anun kanssa lenkille metsään, koirat sai olla vapaana ja Wilma juoksi sydämensä kyllyydestä ja kovaa. Sai jonkin hajun ilmeisesti, koska lähti juoksemaan yksinään ihan mieletöntä vauhtia eikä kuunnellut mitään. 
Sitten vain jatkettiin Anun kanssa eteenpäin ja kyllä se Wilmakin sieltä sitten tuli ihan väsyneenä, kun juoksi niin hirveästi ja ryteikkö vaan rytisi. 

Lenkin jälkeen otettiin vähän tottistreeniä.

Paikallamakuu meni aika hyvin. Palkkasin kyllä tiheästi ja 1,5 minuuttia Wilma melkein siinä pysyi, kunnes tuli häiriö ja siihen meni paikkamakuun loppu. Mutta siihen alkuun olin todella tyytyväinen. Kellotettiin siis paikallamakuu. Ajateltiin keskiviikkonakin kellottaa paikallamakuu, jos sitä otetaan.

Seuraaminen ilman hihnaa meni todella hyvin. Otimme seuraamisen siten, että toinen "käskytti" eli kokeenomaisesti. Jopa vasemmalle kääntymiset onnistui, niitä ollaan todella vähän harjoiteltu, mutta hyvin meni. Välillä vähän ympäristö meinasi kiinnostaa enemmän, mutta kontaktin saatuani meni aika ihan ok.

Liikkeestä maahanmeno otin kerran ja ihan ok meni, ottaen huomioon, ettemme ole harjoitelleet edes kymmentä kertaa kyseistä liikettä.

Luoksetulo meni kanssa todella hienosti, välillä vähän sivulle tuleminen meni väärin, mutta korjasi hienosti kehoituksesta.

Wilma toimi aika hienosti kaikki liikkeet mitä tehtiin ja oli ihan innoissaan.

13.8.2010

13.08.2010 Ohjattu Agility ja metsäaksaa

Eilen oli ohjatut agilitytreenit ja ihan ok meni siihen nähden, että oltiin ulkokentällä ja Wilmalla edelleen kammo rekkoja kohtaan jonkin asteinen.
Tosin eilen seistiin lämmittelylenkin yhteydessä sammutetun rekan vieressä ja tutustuttiin sen kuskiin.
Sitten kun päästiin hallille, niin laitoin Wilman kuten yleensä takaisin autoon odottamaan treeniä. 
Sen jälkeen selvisi, että meillä on sijaiskouluttaja (Raija).
Otettiin rataan tutustumista ja juteltiin siinä missä vaiheessa mikäkin koirakko on. Siinä sitten ruvettiin pikku hiljaa jokainen vuorollaan tekemään treeniä. 

Radan alussa oli hyppy-hyppy-pituus-hyppy-suora, josta mentiin mutkaputkelle vasempaan putken päätyyn, jonka jälkeen mentiin muurille ja hypylle sekä hypyltä piilokulmasta putkeen ja hyppy.
Meillä meni muuten hyvin, mutta Wilma oli päättänyt mennä putken vasempaan päähän, mutta sitten kun saatiin onnistumaan, niin sitten meni hyvin ja hyvin meni kaikki hypyt. 

Toiselle radalle lähdettiin ihan vinoon hypäten ja muuten meni ihan hienosti, ainoastaan Wilma vain joka yrittämällä ohitti yhden vinon hypyn. Kunnes meni siihen, että Wilma haistatti meille ja tehtiin vain jotain pientä sen jälkeen ja lopetettiin siihen.
Menin vielä sisälle itse ottamaan muutaman kerran kujakeppejä ja muuten vain hupitreeniä loppuun (eli putkea ja hyppyjä keppien lisäksi).

Jos ensikerralla menisi paremmin treenitkin, kun ollaan hallissa sisällä.

Tänään mentiin päivällä tohon ihan läheiseen pikkumetsään ja otettiin vähän puiden ja puskien kiertämistä sekä kivelle kiipeämistä. 
Sen jälkeen otettiin vähän tottista ja meni lähes täydellisesti se kaikki mitä yritettiin.
Otin pari luoksetuloa, jotka meni aika hyvin. Ekalla jäi vähän vinoon istumaan ja toisella kerralla tuli suoraan oikein sekä kolmannella.
Sitten otin vähän seuraamista, joka meni aika hyvin. Sitten otin liikkeestä maahan menoa, vähän takkuili maahan meno, mutta kun sinne meni niin myös pysyi ja vapautin suoraan maasta, ettei rupea jojoilemaan.

Kiitos Karille viime viikonlopun vinkistä, että vapauttaa suoraan maasta.

9.8.2010

08.08.2010 Ohjattu agility sekä Alaosaston kesäleiri

Viime torstaina oli pitkästä aikaa ohjatut agilitytreenit. Treeneissä Wilmalla oli vähän puhti pois ja hallissa joku vahva tuoksu, jonka luota ei voinut millään lähteä.
Ensin mentiin rataa, mutta koska Wilman motivaatio oli hiukan kadoksissa tehtiin meidän toisella vuorolla A-estettä Marjan kanssa.
Kujakepit meni taas aika hyvin sisällä.

Nyt täytyy pitää muuten taukoa, mutta ohjatuissa treeneissä käydään. Muita juttuja nyt vähän aikaa vähemmän.

Nyt la-su oli Suomen kääpiösnautserikerhon Lounais-Suomen alaosaston kesäleiri, joka oli ihan huippu. Hauskaa oli ja tutustui uusiin ihmisiin. 
Muutamia juttuja aion tähän blogiin leiristä kirjoitella itselleni muistiin.
Koulutusmahdollisuuksia oli peruskoulutusryhmä = toko-aloittelijat, TOKO-ryhmä - osaavat sekä agilityssa aloittelijat ja osaavat.

Koulutuksista vastasi Kari, Taija ja Jaana. 

Me Wilman kanssa osallistuimme molemmissa osaavien ryhmään.
Kiitos Karin saimme muutaman täydellisenkin suorituksen TOKO:n alokasluokan liikkeistä viikonlopun aikana. 


Paikallamakuu oli todella hyvää Wilmalta, ainut kun tulen takaisin luokse yrittää ruveta heti palkan jälkeen istumaan, josta joutuu uudelleen käskemään maahan. Kari kehoitti tekemään myös sitä, että vapauttaa suoraan paikallamakuusta.


Luoksetulo oli molemmilla kerroilla täydellinen. Todella upea luoksetulon sivulle tuleminen. Olin iloinen, että jokin juttu meilläkin tällä kertaa meni todella hyvin.


Liikkeestä maahanmeno meni paremmin kuin uskoinkaan ja Kiitos Karin; uskalsin siirtyä astetta vaativampaan haasteeseen ja se meni oikein.


Liikkeestä seisominen on meillä vasta ihan alkutekijöissään, joten siihen nähden ihan ok suoritus.


Seuraamiseen unohdin pyytää vinkkejä sen vahvistamiseen. Mutta varmasti se, että tekee tarpeeksi lyhyitä treenejä ja paljon onnistuneita suorituksia, joista saa vahvisteen/palkan. Seuraaminen ainakin su, kosahti siihen, että juuri ihan alussa meidän taakse tuli koira, jota Wilma ei ollut nähnyt aamun aikana aikaisemmin, niin se vei Wilman keskittymisen ja seuraamisesta ei tullut mitään.
La seuraaminen ainakin onnistui ihan ok, mutta kouluttaja unohti koirani pelon isoa koiraa kohtaan ja käänsi meidät suoraan kohti kultsua, aluksi kävelin ihan itse rennosti eteenpäin, mutta sitten huomasin Wilman rupeavan hidastelemaan ja muistutin kouluttajaa meidän isojen koirien pelosta, joten Wilmaa ei enää seurautettu suoraan kultsua kohti.

Leirillä ollut kultsi Sara sai toimia Wilmalle totuttelukoirana, siis totuttelua kiltteihin isompiin koiriin.

Kun koiralle opetetaan uutta ja esim. namin avulla johdattelu ei auta, niin pieni pakotus on parempi kuin useampi käsky. 
Mahdollisimman nopea ojentaminen ja korjaaminen.

Ojentamista/neg. palautetta koiralle max 10 % ja positiivista vahvistamista vähintään 90 %. Tämä oli Karin suosittelema suhde koiran kouluttamiseen. Siis, että koiraa voi ojentaa tarkkaan ja harkitusti. Itsellä pitää olla oikea asenne.
Koiralta täytyy vaatia aina se mitä on pyydetty/käsketty.
Koiran palkkaaminen ja positiivinen vahvistaminen on tärkeää.

Päätin mennessäni grillille, että Wilma ei saa tulla siihen penkkien ja grillin väliin ollenkaan. 
Sain pidettyä aika hyvin sen siellä ulkopuolella ja kaikki sai sen laittaa ulkopuolelle. Anu ja Anne ainakin laittoivat Wilmaa sieltä pois useamman kerran, mutta silti teki niinkuin käskettiin.

Illalla meitä jäi grillille yhtäkkiä istumaan viisi: Taija, Anu, Minna, Eija sekä minä. Meillä oli kivaa ja hauskaa, yhtäkkiä keksimme, että lähdemme keskellä yötä rakentamaan rataa valmiiksi sunnuntai aamuksi. Radan rakentamisen jälkeen palasimme grillikatokseen istumaan ja juttelemaan, Wilma meni loppujen lopuksi siihen katoksen lattialle nukkumaan.

Keli viikonloppuna oli vähän hankala. Kuuma (hellettä), Aurinkoista, Nihkeää, Painostava sekä sellainen, että sadetta olisi tulossa.

Agissa tehtiin ratoja, oli vähän liian haastavaa välillä Wilmalle, jonka motivaatio kärsi kelistä ja väsymyksestä. 
Lauantaina saatiin mentyä suurin osa mitä pitikin. Taija: kivoja ratoja.
Sunnuntaina ekalla pätkällä vielä saatiin koira innostumaan, mutta sen jälkeen ei tullut enää mistään mitään agissa, sitten vaadittiin se tekemään muutama juttu, jotta päästiin palkkaamaan oikeasta toiminnasta. Eli ei annettu lopettaa kun itse päättää.

Lauantai illalla oli koira-aiheinen luontopolku, joka oli hauska ja hauskoja tehtäviä. Piti saada koira noutamaan pallo, mutta Wilma meni kyllä sinne pallon luokse, mutta siihen se jäi - lähti siitä jonkin hajun perään ja tarpeilleen, niin ei voinut keskittyä. 
Toisena koiran kanssa tehtävänä tehtävänä oli pitää koira erossa namista 20 sek. hihna löysällä. No Wilma ei ehtinyt edes huomata, että siinä joku nami oli ja sai sen sitten mennä syömään.

Kolmas tehtävä oli, että piti laittaa koira merkille paikalleen ja sitten itse menee sinä aikana juomaan drinkin ja drinkkiä sai juoda niin kauan kuin koira pysyy paikallaan.
No ajattelin, kyllä Wilma pysyy, mutta ei siitä tehtävästä tullutkaan mitään. Uskoin siihen, mutta olin tällä kertaa väärässä.

AIVAN MAHTAVA LEIRI JA PARASTA, KOIRAT SAIVAT OLLA MUUTEN VAPAANA, PAITSI KOULUTUKSISSA PIDETTIIN OSIN KIINNI.
Kivaa oli ja odotetaan innolla seuraavaa. 

Tuli ihana into jatkaa koiran kouluttamista ja sai taas uskoa siihen, että voin saada koirani koulutettua tokoa tai muuta silmällä pitäen. Innostus koulutusta kohtaan kasvoi ihan roimasti. Vaikka muutenkin tykkään Wilman kouluttamisesta, niin siihen tuli lisää intoa nyt taas ja oikein odotan innolla syksyn tottiksia.

30.7.2010

29.07.2010 Aksaa ja siedätystä

Ollaan nyt muutamia kertoja Wilman kanssa päästy vähän pidemmille lenkeille.
Bussit ja rekat kovaa ajaen ja liian läheltä pelottaa, mutta ihan ok, jos menee hiljempaa vaikka läheltä, mutta niin, että ehtii huomaamaan sen ajoissa ja seuraamaan sen rauhassa.
Edellispäivänä käveltiin pitkästä aikaa kotoa Naantalin keskustaan isäntää vastaan illalla. Wilmalle paras palkka lenkistä on isäntä ja auto vastassa lopussa.
Aika haasteellista se kävely välillä on. Suojaisissa paikoissa kävelee ihan hyvin, mutta avonaisemmilla paikoilla Wilma tarkkailee enemmän.
Eilen oltiin Anun, Kapun ja Leevin kanssa lenkkeilemässä illalla.
Muutamaan otteeseen tuli vähän vaikeita hetkiä, mutta saatiin onneksi kävelemään.

Tänään oltiin hallilla treenaamassa. Kun lähdettiin lenkille, niin Wilma meinas tehdä kokonaan stopin kävelemiseen. Nostin koiran kainaloon ja mentiin vähän matkaa eteenpäin ja taas kävelykin onnistui hiukan paremmin. Kerran sen jälkeen tuli rekka, mutta sen jälkeen lähti helpommin itse liikkeelle.

Kun menin halliin kokeilemaan innostuuko ollenkaan, niin vaikutti ensin että ei, mutta sitten otettiin, että Kapu treenasi siinä ja Wilma katseli, joten meni paremmin.
Saatiin Wilma pitkästä aikaa innostumaan ja mentiinkin kaikki mitä oli suunniteltu treeniksi. Mentiin sellaista rataa, jossa päästiin juoksemaan. Ensin oli hyppy-hyppy-pussi-mutkaputki-hyppy-rengas-hyppy. Kaikki esteet meni hienosti ja osasi hienosti hakea; pussia, rengasta ja putkea. Olin todella tyytyväinen Wilman suoritukseen ja siihen, että innostui.
Sitten, koska motivaatiota löytyi niin otimme kujakeppejä muiden esteiden kanssa hyppy-kepit-mutkaputki-kepit-hyppy.
Wilma osasi hienosti hakea kepin alun ja pääsääntöisesti yritti suunnata oikeaan väliin. Hienoa joka tapauksessa. Syksyllä pystymme ottamaan kujakepit osana rataa.

Wilmalla oli rankka päivä, kun vielä käytiin matkalla pikahuollossa isännänpyynnöstä päivällä, niin olimme sitten VW-Centerin pihassa istuskelemassa maassa koirien kanssa ja odottelimme saavamme auton takaisin.
Nyt Wilma oli vähän epävarma, mutta heti kun auto tuli takaisin näkyviin, niin Wilma lähti autoa kohti ja autoon sisälle samantien.

Parkkipaikalta tulimme kotiin takakautta, josta on tullut ilmeisesti Wilmalle vastenmielinen, kun tullaan parkkipaikan suunnasta. Siinä ainakin on muutamana päivänä yrittänyt tehdä täysstopin. Pissahätää ei tietenkään yleensä voi olla jos on kiire kotiin takaisin.

Illalla kun tultiin kotiin, niin kun malttoi sisälle rauhoittua, niin sammui melkein heti sängylle ottamaan pienet unet.

Hienosti Wilma jää yksin kotiin namikupin avulla. Illalla isäntä oli tullut töistä kotiin, niin sitten oli pitänyt alkaa syömään luuta.

Tänään päästiin kahden koiran ohi hiljaa. Mikä on todella hienoa Wilmalta..

26.7.2010

26.07.2010 Agia ja siedätystä

Viime lauantaina kävin illalla Wilman kanssa ottamassa kujakeppejä hallilla. Wilmalla oli vähän huono vire tälläkin kertaa, mutta sain otettua keppejä kuten oli tarkoitus ja sitten lopuksi juostiin vielä putkia useampi ja lähdettiin pois.
Päätettiin Anun kanssa kokeilla, että otetaan radio mukaan hallille, jotta voitaisiin luoda Wilmalle sellainen tuttu ja turvallinen fiilis. Koska kotona osaa odottaa kauniisti yksin ollessaan ja radio on kotona usein päällä.

Tänään päästiin pitkästä aikaa hiukan pidemmälle lenkillä. Välillä piti vähän vetää eteenpäin, mutta lähti sitten kuitenkin kävelemään eteenpäin. Ja käskin isännän yhteen paikkaan vastaan, että Wilmalla on kivaa juttu siellä lenkin lopuksi. Oli ihan innoissaan kun näki isännän autolla odottamassa.

Tuli taas uskoa, että me päästaisiin joskus taas kävelemään kunnon lenkkejä kotiympäristössä, kunhan ei mene liian lähelle isoja teitä, joissa liikkuu busseja ja rekkoja.

23.7.2010

22.07.2010 Agilitya

Oltiin tänään treenaamassa Anun, Kapun ja Wilman kanssa.

Aluksi kokeiltiin putki kahdeksikkoa ja sitä tehtiin innostukseksi, koirat tykkäsivät juosta putkia.

Aluksi ei meinannut onnistua minun osalta radan suorittaminen, ohjasin jotenkin huonosti ja joko Wilma jäi liian taakse ja sen takia ei onnistunut joku/jotkut este/esteet, tai juoksin itse liian läheltä tai kaukaa ja Wilmakin meni esteen ohi.
Välillä saatiin ihan hienoa menoa aikaiseksi. Takaakierron Wilma osaa todella hienosti

Wilman keskittyminen herpaantui, ja treeneistä ei meinannut enää tulla mitään, mutta sitten teimme kaikkea muuta paitsi suunnittelemaamme radan pätkää. Osittain tehtiin sitäkin, mutta vain osittain. En saanut Wilmaan oikeanlaista virettä päälle. 

Tehtiin myöskin rengasta osana rataa sekä kujakeppejä otettiin hypyn kanssa. Välillä meni todella upeasti. Osasi hienosti hakea kauempana minusta hypyn sekä renkaan.
Kepit meni hienosti ja niitä haki todella upeasti. Voitaisiin mennä taas joku päivä treenaamaan kujakeppejä yhdistellen niihin muita esteitä.

Mutta tärkeintä oli päästä päättämään treenit silleen, että Wilma teki sitä mitä mä tahdoin. Mutta vaatisin Wilman toimimaan minun tahdon mukaan.

Anne Salo oli samaan aikaan treenaamassa ja juteltiin siinä yhdessä ja mietittiin miten Wilman kanssa toimitaan jatkossa. Annen kanssa juteltiin muutakin ja mietittiin monia asioita.
Kun pelkää busseja ja rekkoja, sekä niistä kuuluvia ääniä. Ajoittain se aiheuttaa pahan paniikin, enkä tiedä miten siihen vastata; joko jääräpäisesti vastata siihen sillä, ettemme poistu tilanteesta ennenkuin koira on rauhoittunut tai sitten poistumme heti siitä tilanteesta joko autoon tai kotiin. 

Viime viikonloppuna koirapuistosta vein Wilman autoon pois tilanteesta ja hain hetken päästä takaisin ja oli normaali oma itsensä. En vain tiedä kumpi on parempi vaihtoehto. Joko se, että saamme paniikin heti laukeamaan mahdollisimman nopeasti vai se, että koiran on keksittävä itse keino ulos tilanteesta.

Anne oli kiinnostunut näkemään kuinka hienosti WIlma osaa suorittaa ja hakea kujakepit ja mennä oikeasta välistä sisään ja suorittaa oikein alusta loppuun. Ja niihin pystyy jo hypyt ainakin yhdistämään. 

MARJA me ainakin voidaan ottaa syksyllä kujakepit osana rataa. Täytyy vielä jonkin aikaa treenata eri sisääntuloja. Tästä tuli ainakin Wilmalle sellainen oma itsenäisesti suoritettava este.

Lisää taas kun ollaan käyty treenaamassa tai on muuten jotain kirjoitettavaa.

20.7.2010

20.07.2010 Koirapuistoilua, agility

Wilmalta lähti n. viikko sitten turkki ja vauhtia on tullut taas lisää vaikka on edelleen helteitä. Jaksaa juosta ja leikkiä todella paljon. Saa iltaisin usein leikkihepuleita.
Nyt on käynyt niin, että Wilmalla saattaa laueta paniikki, kun kuulee bussin tai rekan "sihahduksen". En tiedä milloin tämä on tullut, mutta nyt näyttää taas hiukan paremmalta tuo liikkuminen, mutta koirapuistossa laukesi vissiin sunnuntaina, kun rekka tuli läheiseen kauppaan tuomaan/hakemaan tavaroita.

Agilitytreenit jälleen käyty vetämässä hallilla.
Jaakkolan Tiina tuli kanssa samaan aikaan treenaamaan hallille ja sain mahdollisuuden kysellä vähän vinkkejä pehmeän/herkän koiran kouluttamiseen keinuun sekä kysyin miten saan Wilman hakemaan puomia esim. kun tullaan hypyltä, Tiina ehdotti namia puomin alkuun.

Ensin otettiin kahden hypyn kanssa takaakiertoja, jotka meni pääsääntöisesti hyvin. Aina harjoituksen päätteeksi otettiin muutaman kerran putkea.

Tämän jälkeen otimme puomia, johon laitoimme alkuun sen namin, kuten Tiina ehdotti. 
Tätä riitti kerta ja sen jälkeen osasi hakea puomia hienosti hypyn takaa. Nyt pitää vain miettiä miten saadaan kontaktit onnistumaan ilman hihnaa. Jotta Wilma ei opi varastamaan kontaktilta.
No täytyy toivoa, että joku kerta joku hyvä kouluttaja osuu samaan aikaan hallille, kun me niin voisi kysyä vinkkiä. 

Tämän jälkeen kaivettiin kujakepit esiin ja ruvettiin treenaamaan kujakeppejä. 
Laitettiin alkuun pleksit keppeihin sekä kepit hiukan koiria leveämmiksi ja treenattiin ensin kepit + hyppy ja sen jälkeen hyppy+kepit+hyppy, jonkin ajan päästä kavennettiin keppejä lisää. Edelleen meni hienosti. Otettiin jopa kokeeksi pleksit pois ja silti meni hienosti. Wilma osaa hakea kujakepit hienosti.
Otin myös kertaalleen silleen, että mentiin niinkuin aikaisemmin, mutta sitten tultiinkin sen toisen hypyn jälkeen käännyttiin takaisin kepeille ja sen jälkeen hyppy. Hienosti meni, ei voi kuin olla tyytyväinen koiraansa.

Kokeilin taas siinä jossain välissä rengasta ja pääsääntöisesti Wilma hakee renkaan hienosti. Hyppäsi kerran jopa renkaan vinoon.

Olen todella tyytyväinen tuon koiran työskentelyyn. Siitä saa vielä joskus olla todella tyytyväinen.